Aivojen tyhjäys (ja mahojen täyttö) mummilassa
Siperian Ella kirjoitti juuri koskettavasti vanhempiensa vanhenemisesta ja haurastumisesta. Itselläni se ei ole vielä ajankohtaista, Eddien suomalaiset isovanhemmat nauttivat eläkepäivistään ja porskuttavat täydellä teholla ties missä harrastus-, kyläyhdistys- ja vapaaehtoistyötoiminnassa, mutta Miestä on asia alkanut askarruttaa. Hänen äitinsä on liki kahdeksankymppinen, on kärsinyt jo pitkään reumatismista ja asuu monen tunnin ajomatkan päässä lapsistaan (Miehen isä kuoli jo vuosikymmeniä sitten). Järki pelaa kuten ennenkin, joten Eddien Englannin-mummi onkin jo itse alkanut valmistella tulevia raihnastumisen vuosia remppaamalla viihtyisää kotitaloaan myyntikuntoon, aikomuksena ostaa nykyisen kaksikerroksisen cottagen sijaan yksikerroksinen bungalow lähempää Lontoota, jotta lapsia ja lapsenlapsia pääsisi näkemään helpommin (ja totuuden nimessä lapset pitämään äitiään silmällä).
Puhtaasti itsekkäistä syistä toivoisin, ettei talon myynti ja uuden osto tapahtuisi vielä ihan lähivuosina, sillä mummilla on aivan upea, valtava puutarha ja huikeat kävelymaastot Somersetin kukkuloilla; haluaisin Eddien pääsevän sinne juoksentelemaan, tutkimaan paikkoja ja ihmettelemään englantilaisen(kin) luonnon kauneutta! Vierashuoneen ikkunasta näkee kirkkaana päivänä merelle ja jopa Walesiin asti, rannikko on jurakauden liuskekiveä, joka on täynnä pieniä fossiileja, ja lähistöllä on niin Exmoorin kuin Dartmoorinkin tuulentuivertamat nummet. Lähimetsissä kasvaa jopa ihan suomalaisenkaltaisia villimustikoita. En halua vielä luopua tuosta maalaisidyllistä…
Menneenä viikonloppuna kävimme nauttimassa mummilan herkkupadoista ja alkukesän kukkaloistosta. Ilmojen haltiat eivät varsinaisesti suosineet, ehdimme pouta-aikaan käväistä vain kukkatorilla ja leikkipuistossa, ja niin iltapäivätee lähikartanon puistossa, kylän käsityömyyjäiset kuin kävelyretki merenrannalle jäivät tekemättä epävakaisen sään takia – mutta syötyä tuli sitäkin enemmän, otettua pitkiä päiväunia ja nautittua leppoisista päivistä. Kyllä kelpasi.
Sukat ja sandaalit! OMG, olen nainut sandaalisukkamiehen!
Eddie löysi todistusaineistoa pitkistä leppoisista illoista.
Koiran lempipaikka ja -asento, uuninpankoa vasten.
Ei maitohorsmaa vaan…
…sormustinkukkia! Ne kasvavat villinä valtavina mättäinä anopin lähirinteillä.
Eddie ja esivanhempien maisemat.
Mummila. Vielä toistaiseksi.
***
We spent a long weekend at my mother-in-law’s in Somerset, enjoying the early summer blooms, relaxing walks on the hills and plenty of good food and (reasonably) fine wines. The bucolic idyll is not here to stay, however: Eddie’s Grandma is almost 80 and realises she won’t be able to keep fit enough to live alone in her two-storey cottage with a massive garden for much longer. The plan is she will sell her lovely cottage and buy a bungalow closer to London, where her children can look after her better and grandchildren can visit more frequently. Selfishly, I hope this won’t happen quite yet, as I want Eddie to be able to explore the wonderful outdoors, hills, moors and the Jurassic coast of North Somerset!
