Taas yksi unettavan rauhallinen viikko takana
Not.
Täällä on ollut niin kesäfiilis koko viikon (vaikka niin tuntuu olevan Suomessakin, jee!), että kutosvaihteella ollaan menty. Olen kaivanut kaappien kätköistä poitsulle lyhythihaiset bodyt, ostanut aurinkorasvaa (lapselle) ja jäätelöä (itselleni), ajellut sääret ja vetänyt päälle kesämekon jo useampana päivänä. Eddie on saanut kärrytellä ilman sukkia, keinua sydämensä kyllyydestä (no ei ole saanut; ketä mä huijaan), totutella aurinkohattuun (huonolla menestyksellä) ja lämpöpussittomiin rattaisiin (paremmalla menestyksellä). Pää on tosiaan tainnut mennä auringosta sekaisin, sillä viikkoon on saatu mahdutettua myös nämä aktiviteetit:
– käyty puistojumpassa ensimmäistä kertaa liki kolmeen kuukauteen (hups). Tällä kertaa Edgar jaksoi seurata 45 minuutin sessiosta rattaissaan melkein 40 minsaa, selkeää kypsymistä siis on havaittavissa.
– laulettu muskarissa merenelävistä ja sen jälkeen viiletetty shoppaamaan Angeliin. Äiti muisti puolessamatkassa, että naapuri oli kutsunut teelle, joten kauppareissu muuttui todelliseksi power shoppingiksi. Äiti löysi silti yhdestä kaupasta (Toast) itselleen kolme puseroa ja toisesta vielä pojulle pikkuauton. (Kaikki, missä on pyörät, on tällä hetkellä erittäin pop.)
– hengästytty siellä teellä naapurin luona hänen 4- ja 2-vuotiaitten poikiensa touhuja seuratessa. Dziisus, tuommoinenko Eddiestäkin tulee? Suloisia, hauskoja muksuja, ei siinä mitään – mutta virtaa kuin pienessä kylässä. Ja juu, koriste-esineet oli olohuoneessa karsittu minimiin. 😉
– kuultu loruhetkessä Julia Donaldsonin ihana Monkey Puzzle -satu peräti kahdesti, ensiksi tarkoituksella ja toisen kerran, kun äiti unohti, että MyCrèchessä oli loruhetki juuri silloin, kun poitsu jäi hoitoon pariksi tunniksi ja mutsi lähti humputtelemaan kauneushoitolaan: vanhat geelikynnet pois, manikyyri ja korallinvärinen uusi lakka, kulmakarvojen lankaus ja hetken mielijohteesta ripsien värjäyskin. Minkä päälle vielä tötteröllinen artesaanijäätelöä (kahvijäätelöä, suklaasorbettia ja veriappelsiinisorbettia) auringossa istuen. Ilman rattaissa kiemurtelevaa lasta. Aah.
– saatu viikon ensimmäiset hepulit jazz-muskarissa ja toiset vauvauinnissa. Syy kummassakin tapauksessa liian lyhyiksi jääneet aamupäikkärit. Äh, miksi kaikkien vauva-aktiviteettien pitää olla aamuisin? Meillä ollaan siirtymässä vaiheeseen, jossa Eddie on hilpeimmillään ihan-ihan aamusta ja sitten lounaan jälkeen. Aamupäivisin järjestettäviin menoihin ei kohta ole asiaa, ennen kuin pojun päiväunirytmi taas muuttuu.
– hengattu lähipuistossa peräti kolmesti (mutsi alkaa olla aika lämpimissä väleissä puistokahvilan pitäjän kanssa), aina eri äitiporukoiden kanssa. Edster on päässyt keinumaan, tutkimaan ruohikkoa ja harjoittelemaan sitä hemmetin hellehatun käyttöä. (Note to self: ensi kerralla hommaa hattu, jossa menee naru leuan alta.)
– ehditty kerrankin ajoissa suomalaisen kirkon pitämään pallerokerhoon, jossa tällä kertaa olikin vain kolme muuta vauvaa/taaperoa. Edmundo osoitti ensi kertaa kiinnostusta nukkeja kohtaan – hmm, pitäisiköhän lapselle hankkia vauvanukke? Laulelujen päätteeksi juotiin kaffea ja syötiin kanelbullea, Ruotsin kirkolla kun oltiin, ja netwörkättiin muitten mutsien kanssa.
– jatkettu keskustapäivää pallerokerhon jälkeen Oxford Streetin vilinään, mutsilla kun oli missiona kevättakin löytäminen. No, Uniqlosta löytyi harmaa collegejakku, ei ihan sitä mitä etsin, mutta kelpaa. Ynnä hauskan kasarihenkinen t-paita. Poju nukkui shoppailuhetken tyytyväisenä vaunuissaan ja heräsi tietysti kakkakatastrofiin juuri, kun alkoi olla kiire seuraavaan tapaamiseen, joka oli…
– käydä katsomassa David Baileyn valokuvanäyttely aina mainiossa National Portrait Galleryssä ensi kuussa Suomeen palaavan kaverin ja hänen poikansa kanssa. Eddieä innosti vähän isomman pojan seura enemmän kuin tyylikkäät valokuvat, mikä ei ollut kovin suuri yllätys. Äidit tykkäsivät valokuvista.
– lähdetty vauvauinnista vartin jälkeen, kun Eddie-parka tosiaan sai lohduttomat hepulit – jo toisen kerran putkeen. Argh, voiko kymmenkuinen kyllästyä uimiseen? Tähän asti vauvauinti on mennyt tosi hyvin. Pääsiäisen aikoihin tosin tuli kolmen viikon tauko pääsiäistaukojen ja reissaamisten takia. Onko vesikirppumme unohtanut uimisen jalon taidon?
– syöty kakkua ja lisää jäätelöä, juteltu naapurien kanssa ja löydetty lapsukaiselle pari uutta lelua pilkkahintaan (10 penniä/kpl!) lähikoulun kevätkarkeloissa: kiiltävä pusukala! Pehmopallo! Fisher-Pricen klassikkopuhelin! Muistan kadehtineeni juurikin tuollaista kaverin leikkipuhelinta aika montakymmentä vuotta sitten… Hassua vain, että mahtakovathan nykyajan muksut edes tunnistaa tuota puhelimeksi? Eddielläkin on ollut jo kaksi leikkikännykkää.
– jätetty poju viettämään sunnuntaita kahden isän kanssa, jotta äiti on päässyt kuuntelemaan Finn-Guildin järjestämää luentoa kaksikielisyydestä. Siitä lisää myöhemmin.
Vielä on edessä ilta ulkona muiden Pohjois-Lontoon suomalaisten mutsien kanssa, cocktaileja ja intialaista ruokaa. Päälle uusi Nanson mekko ja Swedish Hasbeensit. Koska kesä!
Huu. Aika puuduttavia nämä nälkävuoden pituiset viikkokatsaukset, eikö? Pitäisi yrittää etsiä aikaa vähän järkevämmänpituisille postauksille. Ja ehkä pitäisi ensi viikolla ottaa vähän iisimminkin…
Eääh. Kesällä jaksaa.
***
Eddie & I have had another rather busy week, with no less than three rhyme times, two story times, several park outings, shopping expeditions, a local school spring fair (where we acquired new second-hand toys for 10p each!) and an excursion to see the David Bailey photographic exhibition at the National Portrait Gallery. All this energy must be coming from the sun!