Protestipörinää

Eddien kaksitoistakuukautiskehityskertomus (mikä upea yhdyssana!) odottaa vieläkin kirjoittamistaan, mutta en malta olla mainitsematta erikseen, miten kuluneen viikon aikana liki-taaperomme on keksinyt uuden tavan protestoida – pörisemällä. Edsterhän ei ole koskaan ollut kova kitisijä tai itkijä, mutta nyt kun hän on alkanut osoittaa omaa tahtoa, protestipörinä on tullut kuvioihin. Otsa kurtistuu, silmät menevät sikkuralle, huulet tötterölle ja suusta pääsee alakuloisen pettynyt ”brrrrrrr”. Mistä ihmeestä se sen on keksinyt? Äitiä naurattaisi, ellei pörinä olisi niin moittivan mollisävyistä.

On se kuitenkin sata kertaa miellyttävämpi kommunikointitapa kuin jätkän edellinen mielipahanosoitusmetodi (vitsi mä olen tänään hyvä yhdyssanaseppo!), pureminen. Huh, olisipa se vaihe nyt jäänyt taa.

Tänään ei pörisyttänyt. Ei ainakaan ennen kuin tyhmä äiti päätti, että keinumiset oli tältä päivältä keinuttu.

***

Eddie has developed a new way of communicating his disagreement: blowing distinctly disapproving raspberries. Where on earth did he get that from? It would make me giggle if he didn’t sound like he was so seriously disappointed in his mother’s behaviour!