Tag: omaa napaa

Siivosin keittiön laatikoita. Löysin viisi pakettia syntymäpäiväkakkukynttilöitä. Oli niistä yksi sentään avattu.   P.S. Löysin minä kolme korkkaamatonta pakkausta cocktailtikkujakin, mutta se nyt ei vain sovi otsikon teemaan.

Lontoon lämpöaalto taitaa olla ohi, mutta vapaan perjantain ja Suomi-vieraiden kunniaksi inspiroiduin kerrankin ottamaan vähän (epämääräistä) kuvasarjaa melkein-aurinkoisesta kulmasta Pohjois-Lontoota. Päivän masu: 30+1. Takki: John Lewis. Paita: Phase Eight. Farkut: TopShop Maternity. Saappaat: Heavenly Feet. Laukku: Marimekko. Huivi: Se halpiskaupan loppuunmyynti. Bola-riipus: Raskauskeiju. Aamiainen ei Tiffanylla, vaan The Haberdasheryssa, taas kerran. Eggs Benedict pinaatin kera […]

Tänään on merkkipäivä: 30 viikkoa Eddien odotusta takana, enää (alle) 10 viikkoa edessä. Kolme neljäsosaa elämäni ensimmäisestä – ja todennäköisesti ainoasta – raskaudesta on jo ohi: mihin aika on kulunut?! Jäljestäpäin ajatellen minulla on kyllä ollut fyysisesti maailman helpoin raskaus. Henkisesti ensimmäinen kolmannes oli rankka, kun keskenmenoa pelkäsi koko ajan, ja nyt etisen istukan mukanaantuomat pelot […]

(Sisältää pohdiskelua intiimialueen karvoituksesta. Jos aihe hirvittää, klikkaa äkkiä muualle.) Olen antanut itselleni kertoa, että nykymaailmassa useimmat synnyttämään tulevat mutsit, ainakin täällä naisten kehonkarvoitusta kammoavassa Britanniassa, ovat varsin nätisti trimmauttaneet alapäänsä ennen kuin päästävät sairaalahenkilökunnan ronkkimaan paikkojaan ja muuttamaan alueen pinnanmuodostusta joskus varsin radikaalistikin. Kysymys kuuluu: miten ihmeessä he sen tekevät? En itse ole varsinaisesti […]

On tämä kumma juttu. Olen 40-vuotias, suurimman osan aikuiselämästäni itsenäisenä sinkkuna elänyt. Olen reilannut yksin ympäri Eurooppaa, lentänyt yksin Australiaan, Ghanaan ja Brasiliaan, asunut neljässä maassa. En ole kokenut elämässäni enkä matkoillanikaan kamaluuksia, minua ei ole ryöstetty, raiskattu, en ole joutunut onnettomuuksiin.  Ja nyt, kun olen lähdössä kauanodotetulle reissulle ensin tapaamaan ystäviä Ruotsiin (Ruotsiin! Ei […]

Viimeöisessä unessani minulla oli legomaha: olin raskaana, mutta saatoin tarvittaessa napsauttaa mahan pois sikiön siitä kärsimättä, sillä se oli kuin neppareilla tai niillä legon pylpyröillä kiinni torsossani. Alta paljastui niin ihanan litteä vatsa, etten ole sellaista nähnyt kohta kahteenkymmeneen vuoteen. Osallistuin myös Miss Universum -kisoihin Ghanan Accrassa, missä missitehtäviini kuului ostaa sari joltakulta slummiompelijalta (tokihan […]

Lauantai-ilta. Mies lähti palelemaan Twickenhamiin kannustaakseen Englantia rugby-voittoon Ranskasta (onnistui); minäkin olisin päässyt, mutten jaksanut lähteä mahoineni ryysikseen tuupittavaksi. On pirun kylmäkin, pari lumihiutaletta leijaili taivaalta ja Miehen oli laitettava farkkujensa alle hienot Inuit Kunt -pitkät kalsarinsa.  Olen maannut sohvalla vällyjen alla, jutellut puhelimessa anopin kanssa, lukenut upeaa Hilary Mantelia, lakannut varpaankynnet (alkaa käydä työlääksi) ja syönyt […]

Kävelyä lukuunottamatta en ole harrastanut sitten minkäänlaista liikuntaa ainakaan kuuteen viikkoon. Ekalla raskauskolmanneksella kävin sentään jonkun kerran pilateksessa, mutta sitten tulivat joulukiireet ja joulu, flunssa, vyöruusuepäily, selkäkivut ja ja ja… Saamattomuutta mitä saamattomuutta.  Mutta huomenna alkaa uusi elämä! Aamupäivällä on ensin treffit personal trainerin kanssa, joka tekee minulle loppuraskauden ajaksi uuden saliohjelman. Toivomukset: lisää (vauvankannattelu)voimaa […]

Tiedättekö, mutsit, sen tunteen, kun joskus ihan vain pariksi sekunniksi unohtaa olevansa raskaana? (Tapahtuukohan niin äitinäkin? Että hetkeksi unohtaa olevansa äiti?) Kun ajattelee jotain ihan muuta ja sitten näkee itsensä peilistä tai törmää mahallaan pöydänreunaan ja muistaa taas, että ai niin, minähän olen raskaana? Ja ilostuu ihan älyttömästi moisesta itsestäänselvyydestä? Ei mulla muuta.  Kuva napattu […]

Työpaikkani lähellä on varmasti yksi Lontoon halvimmista threading-paikoista. Pienessä kaksituolisessa kopissa kaksi intialaista tyttöä kuuntelee gujaratinkielistä radiota, tuoksuu valkosipulilta ja currylta, juoruaa ja siinä sivussa poimii asiakkailtaan ylimääräiset kulma- ja viiksikarvat pingotetulla puuvillalangalla. Ja laskuttaa kulmakarvojen threadingistä neljä puntaa! (Vrt. sama toimi Selfridgesillä £17 ja lähitavaratalossakin £10.) Joskus olen miettinyt, osallistunkohan johonkin pahanlaatuiseen orjakauppaan käyttämällä […]