Vauvasuihku
Amerikkalaiset ovat outoja. Onko vauvakutsujen nimi baby shower siksi, että siellä kapitalismin kultamaassa baby is showered with gifts? Minusta olisi asiallisempaa, jos mother was showered with advice. Muutenkin minusta baby shower kuulostaa pikemminkin joltain, mitä vastasyntyneet poikavauvat harrastavat vaipanvaihdon yhteydessä hoitopöydällä…
Mutta ei saa kurkistaa lahjahevosen suuhun, sillä ystäväni P (se sama, joka juuri järjesti miehelleen huikeat Gatsby-henkiset 40-vuotisjuhlat) järjesti minulle eilen vauvakutsut, joissa sain sekä suloisia lahjoja niin äidille kuin Eddiellekin että hyödyllisiä neuvoja kokeneemmilta mutseilta. Molempi siis parempi!
En ole koskaan ennen ollut baby showerissa, mutta olen ilmiöstä sentään kuullut, ja niinpä vihjasin jo etukäteen, että tykkäisin mieluummin vaikka rennoista kahvitteluista kavereiden kesken kuin suuritöisistä vaipansisällönmaistelu/vaippakakku/kilpavarustelukutsuista. Kemut olivat meillä kotona eivätkä siis olleet yllätys – olen vähän huono ottamaan vastaan yllätyksiä – mutta suloinen yllätys oli, miten paljon vaivaa ihana P oli nähnyt kakkukestiemme eteen. Kukkia, kondiittorin tekemät suussasulava sitruuna-seljankukkakakku ja kookos-limettikuppikakut, itsetehtyä persikkalimua, kesäisen kelta-vihreät koristeet – vau! Itse tein Isyyspakkauksen Tommin innoittamana (kröhöm) elämäni ensimmäisen voileipäkakun – josta tuli ihan sairaan hyvää, vaikka itse kehunkin. Lisäksi tarjottiin popcornia, juustoja, keksejä, dippejä ja patonkia.
Jos ilma olisi ollut kesäisempi, olisimme juhlineet terassilla, mutta leppoisastihan se meni sohvallakin. Ja vaikka iltapäiväteestä oli puhe, loppujen lopuksi päädyimme limukesteihin.
Oli mainiota höpöttää vauvajuttuja hauskojen mimmien kanssa. Vähän sääliksi kävi kahta lapsetonta ystävääni, mutta rohkeasti hekin olivat uskaltautuneet mukaan kuulemaan synnytyskertomuksia, lapsenhoito-ohjeita ja kauhutarinoita… Totuuden nimessä viimeksimainittuja jaettiin varsin vähän; mutsit olivat sokerihumalassaan aika suurpiirteisiä pikku kotihirmujensa edesottamuksista. ;-)
Käytän ihan liikaa sanaa ihana, mutta minkäs teet: ihana iltapäivä, ihania ystäviä, ihania lahjoja. Tai: rento iltapäivä, mainioita ystäviä, suloisia lahjoja. Kiitos vielä kerran, upea, luova, aikaansaava P; next one’s on me!
P.S. Seuraavaksi odotan innolla rotinoita! Järjestetäänköhän Suomessa vielä moisia? Lapsuudessani meillä Karjalassa rotinaperinne kyllä vielä tunnettiin. Britanniassa ei tietenkään, mutta jos äitipää antaa myöten, saatan kyllä vihjaista kavereille, että meillä alkaa olla pannu kuumana pari viikkoa synnytyksen jälkeen, jos vain tuotte vähän evästä mukananne… ;-)
Juhlien jälkeen meille muutti asumaan myös kylpyankkojen armada. Lisää kylpyleluja Eddie ei siis ainakaan ihan heti tarvitse!