Pääsykoeartikkelit – Miten lähestyä?

Tänään on jännä päivä! Psykologian pääsykoeartikkelit julkaistaan Jyväskylän yliopiston sivuilla ja pääsette niiden kimppuun. Itse huokaisen helpotuksesta, että oma urakka niiden osalta on jo takana. Kuitenkin myös te selviätte niistä halutessanne. 🙂 Sain myös tietää, että pääsin tuutoriksi ensi syksyn fukseille, joten varmasti osan mun blogilukijoiden kanssa tullaan tapaamaan muutaman kuukauden kuluttua! Kivaa.

MITEN ARTIKKELEITA KANNATTAA LÄHTEÄ OPISKELEMAAN?

Olen tehnyt tilaston opiskelusta kattavat postaukset aikaisemmin, ja artikkeleiden opiskelussa pätee monet samat vinkit. Postaukset löytyvät täältä ja täältä. Kuvituksena toimii Henna-Riikan artikkelit, sillä heitin omani roskiin muuton yhteydessä. 😀 Muistiinpanoja tai flashcardseja en ole kuitenkaan raaskinut heittää pois. Kiitos Hennalle siis artikkelien lainaamisesta!

1. Tee suunnitelma siitä, miten ja missä ajassa lähdet etenemään artikkeleiden kanssa. Muistutan taas varaamaan aikaa kertaamiselle, yllättäville menoille ja myös tilaston osaamisen ylläpitämiselle.

2. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi tein paperille ruudukon, jossa kullekin artikkelille oli oma ruutunsa. Ruutuun kirjoitin vain perustiedot: kirjoittajat, artikkelin otsikko, psykologian sektori, avainsanat, millainen artikkeli on kyseessä, tutkimukseen osallistujat / eri ryhmät ja lyhyesti tulokset. Samalla tätä tehden luin ensimmäisen kerran artikkelit läpi.

Tämän jälkeen aloitin käymään artikkeleita läpi melko samalla tavalla kuin tilastoa.

3. Luin artikkelit toisen kerran läpi korostustussin avulla – koitin värikoodata korostukset siten, että tietyt värit koskivat nimiä, menetelmiä / testejä, lukumääriä, tuloksia, johtopäätöksiä tai muuta oleellista tietoa. Näin tietoa oli helpompi hakea artikkeleista myöhemmin. Artikkeleista voi tulla aika värikkäitä…

4. Luin artikkelit kolmannen kerran ja tein samalla muistiinpanoja. Pyrin laittamaan artikkeleiden tiedot yksinkertaisempaan muotoon, kattaen kaiken oleellisen, mitä saatettaisiin kysyä. Jotkut saattavat pärjätä yksinkertaisilla lyhyillä muistiinpanoilla, mutta ainakin mulla ja monella muulla sivumäärä ylitti usein yli kymmenenkin… Eräästä artikkelista muistiinpanoja tuli 20 sivua. Tein jo tässä vaiheessa joitain taulukoita, jos koin, että se oli paras muoto tiivistää tietoa.

5. AJATUSKARTAT <3 + muu visuaalinen. Tässä vaiheessa luin muistiinpanot läpi ja pyrin tiivistämään tietoa visuaaliseen ja yksinkertaisempaan muotoon.

6. Luvut, testit jne. järjestin kaikki yhteen paikkaan, jotta pystyin hahmottamaan niiden alkuperän – näin pystyin myös visuaalisesti muistamaan paikkoja ja yhdistämään oikeaan artikkeliin

7. Muistiinpanojen pohjalta (tai artikkeleiden, jos haluat) tein flashcardseja. Näissä jokainen kortti oli kirjoitettu artikkelin teemavärin mukaisella värillä. Voit päättää, kuinka suuresta määrästä asiaa teet kortteja. Minä tein kaikesta mahdollisesta, mitä voitaisiin kysyä. Kortteja tulee siis paljon ja esimerkiksi muistisairauksia koskevasta artikkelista (täynnä käsitteitä) sain tehtyä lähemmäs 100 korttia… :D

Syy, miksi tein kortit niin yksityiskohtaisesti oli siinä, että pystyin siirtymään aikalailla pelkkiin kortteihin kertausvaiheessa. Näin minun ei tarvinnut miettiä, että jokin korteista puuttuva asia jäisi unholaan. Kuten huomaatte, siirryin koko ajan opiskelussani seuraavaan ”lähteeseen”. En esimerkiksi edes vilkaissut fyysisiä artikkeleita enää kertaamisvaiheessa, sillä otin tietoni muistiinpanoista ja flashcardseista. Tässä kuitenkin jokainen tietää, mikä sopii itselle parhaiten. Jotenkin mun lähtökohta oli laittaa tietoa koko ajan yksinkertaisempaan ja helpommin kerrattavaan muotoon!

MUUTA HUOMIOITAVAA

• Älä edes yritä muistaa kaikkia kirjoittajia, ensimmäinen nimi riittää vallan mainiosti (Esim. Kurkela ym.)
• Päätä jokaiselle artikkelille teemaväri, jota käytät otsikoissa jne.
• Taulukkojen sisällä olevia arvoja tuskin kysytään yksityiskohtaisesti, tekstissä painotettuja arvoja saatetaan kysyä
• Pidä selkeä ero siinä, mikä tieto on aikaisemmin tutkittua ja mikä kyseisessä artikkelissa selville saatua
• Edellinen tarkoittaa sitä, että sinun tulee opetella myös tekstissä mainitut muiden tutkijoiden nimet ja heidän tutkimustuloksensa
• Artikkeleista voidaan kysyä mitä vain, joten älä koskaan ajattele: ”no ei tätä voida kysyä eli jätän opiskelematta” – eri asia ehkä noissa taulukkojen arvoissa tms.
• Osaa isot kokonaisuudet, mutta myös yksityiskohtaiset tiedot – joskus saattaa unohtua yksityiskohtiin, jolloin voi olla vaikeaa hahmottaa esimerkiksi tuloksia laajemmassa mittakaavassa
• Lukumäärät, prosentit jne. on hyvä osata – meillä taisi olla kysymys tai kaksi kirjaimellisesti luvuista
• Artikkelit saattavat muistuttaa kovasti toisiaan ja esimerkiksi viime vuonna muistaakseni 5 artikkelia liittyi oppimiseen – visuaalinen järjestäminen auttaa yhdistämään tiedon oikeaan artikkeliin :)

Jos teillä jäi mitään kysyttävää, niin kysykää! On paljon mahdollista, että unohdin mainita jotakin. Kertokaa myös, mitä ajatuksia julkaistut artikkelit teissä herättää? Jännitän teidän puolesta, hurjasti voimia vielä loppukevääseen!

Kaikki pääsykoepostaukset #pääsykoe-otsikon alta.

Tsemppiä!

Katariina