Mitä tekisit, jos et pelkäisi?

Päivittäiset tsemppispiikit, joita kuuntelin enemmän pääsykoekeväänä, ovat palanneet elämääni! Ne sopivat tiettyihin tilanteisiin esimerkiksi silloin, kun epäilen itseäni ja kaipaan pientä potkua pyllylle. Iltaisin tai täysin vapaina päivinä en kuuntele niitä, koska silloin haluan vain lipua hetkestä toiseen ilman ajatusta tarpeesta tehdä jotain produktiivista. Fearless Motivationilta löytyy paljon erilaisia teemoja ja niitä voi kuunnella suoraan Spotifystä. Hetki sitten inspiroiduin ”Be Bold” -spiikistä ja lähdin pohdiskelemaan, miten pelko voi estää meitä toteuttamasta itseämme täysillä. Olen myös lukenut Lauri Nummenmaan Tunnekartasto (2019) kirjaa, jossa puhutaan mm. pelon ja ahdistuksen aivotaustasta.

MITÄ TEKISIT, JOS ET PELKÄISI?

Meitä kehotetaan unelmoimaan ja etsimään merkityksen lähteitä elämäämme. Moni pääsee unelman tasolle, ehkä jopa tavoitteen, mutta kun kyseeseen tulee tavoitteen toiminnaksi muuttaminen, jokin estää meitä toimimasta. Usein syynä on pelko. Nummenmaa kertoo kirjassaan tutkimuksesta, jossa pelin pelaaja tiesi saavansa sähköiskun, jos pelin saalistaja saisi tämän kiinni. Jos taas saalistajaa pääsisi karkuun, pelaaja saisi pienen rahapalkinnon. Tutkimuksessa mitattiin pelaajan aivotoimintoja ja huomattiin, että kun saalistaja oli vielä kaukana, aivotoiminta korostui etuotsalohkoissa (suunnitelmallisuus / järkeily), jolloin pelaaja keskittyi sunnitelmalliseen saalistajan välttelyyn ja pakoreitin suunnittelemiseen. Kuitenkin, kun saalistaja oli enää pienen etäisyyden päässä, siirtyi painopiste keskiaivojen järjestelmiin. Ne taas ovat yhteydessä pelkoon ja epätoivoiseen taistele tai pakene -reaktioon.

Unelman suunnitteluvaihe on ihana, sillä silloin saa turvallisesti pelkän ajatuksen tasolla visioida toimintaa. Kun toiminnan edetessä tavoitteen saavuttaminen lähenee, alamme epäröimään. Mitä jos epäonnistun ja nolaan itseni? Nummenmaan kirjasta löytyy taulukko suomalaisten yleisimmistä peloista vuonna 2018. Siitä nähdään, että eniten (50-60 % vastaajista) pelätään läheisen ihmisen sairastumista tai kuolemaa. Kuitenkin jopa reilu 30 % vastaajista ilmoitti pelkäävänsä epäonnistumista ja nolatuksi tulemista. On surullista ajatella, että kun vihdoin olemme keksineet, mitä lähdemme tavoittelemaan, pelko tulee väliin. Aivot eivät tee tätä kiusallaan, vaan evoluutio on valmistanut meidät selviämään nopeasti uhkaavista tilanteista. Pelko on siis lähtökohtaisesti hyväksi, sillä jos emme havaitsisi minkäänlaisia riskejä, tekisimme usein jopa tyhmiä päätöksiä.

KUINKA VOITTAA PELKO?

Samoin kuin muidenkin tunteiden kohdalla, on meidän turhaa lähteä taistelemaan pelkoa vastaan. Ei ole kannattavaa lähteä tavoittelemaan pelottomuutta, vaikka aiemmin mainitsemieni motivaatiospiikkien suomennettu nimi onkin ”peloton motivaatio”. Tunteita tulee ja menee, mutta ajattelumme on se, mikä vahvistaa tai lieventää tunteita. Jos yksi pelko herää, voi yrittää miettiä kolme asiaa, jotka mahdollisesti kumoaisivat sen. Mitkä kolme asiaa olivat alussa niin merkityksellisiä, että halusit lähteä etenemään kohti tavoitettasi? Niitä asioita haluat luultavasti yhä elämääsi.

Nummenmaan pelkoa koskevasta kappaleesta löytyi yksi erityisen hieno lause: ”Tärkeintä ei kenties olekaan se, mitä pelkäämme, vaan se, miten pelkäämme”. Miksipä pelkoa ei voisi ajatella myös maan pinnalle palauttavana ystävänä? Riskejäkin kun on pystyttävä ennakoimaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että elämän pitäisi olla täysin riskitöntä, tai että pelon pitäisi antaa estää meidän tekemästä meille merkityksellisiä asioita. Jos asia ei ole merkityksellinen, on turha ottaa riskiä. En siis itse lähtisi uimaan haiden kanssa, mutta voisin tulla toimeen yrityksen perustamiseen liittyvien riskien ja pelkojen kanssa. Choose your battles!

Yritetään olla hakematta muiden hyväksyntää nolostumisen pelossa, vaikka sosiaaliset verkostot merkitsevätkin. Tärkeintä on hyväksyä itsensä ja se, että haluaa edetä jotain kohti. Voi olla, että epäonnistut ensimmäisellä kerralla. Voi myös olla, että onnistut. Jos et edes yritä, tiedät mikä on lopputulos. Yritystehtaan tarra läppärissä muistuttaa mua joka päivä: ”Uskallatko olla yrittämättä?”

Lue lisää aiheista #pääsykoe,

#produktiivisuus 

tai #opiskelijantaloudessa

Seuraathan mua jo Instagramissa @katariinalehtiniemi, linkkaan sinne aina uusimmat postaukset ja jaan viikoittain myös muuta materiaalia liittyen psykologian opintoihin, itsensä johtamiseen, hyvinvointiin ja rahaan!

Katariina

Kommentit (2)
  1. Hieno teksti👍Kiitos, että nostit ediin sitaatin Nummenmaalta: ”Tärkeintä ei kenties olekaan se, mitä pelkäämme, vaan se, miten pelkäämme.” Tätä pitää miettiä tarkemmin🤔

    1. Kiitos paljon! Tuo on hieno lainaus ja hienoa, jos se aiheutti uusia ajatuksia. Pelkääminen on taito muiden joukossa. 🙂 Mukavaa kesää!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *