Helou! Mä en jaksanut odottaa ensi viikkoon vaan kirjoitankin jo nyt torstaina ensimmäisistä aiheista. Ne ovat pääsykoekevään jaksottaminen, ajanhallinta ja mun lempijutut, opiskeluvälineet (<3). Voin kuule luvata, että värikkään iloiset tilaston muistiinpanot uppoaa sun päähän paremmin kuin harmaat!

VÄLINEILLÄ ON VÄLIÄ

Jos sussa on yhtään välineurheilijan vikaa niin kuin mussa, suosittelen sua hankkimaan mahdollisimman kivat ja omaa silmää miellyttävät opiskeluvälineet, joilla kevättä vastaan lähdetään taistelemaan. Sun hankintalistalla pitäisi olla siis ainakin tusseja, mustekyniä / ohuempia tusseja, muistilappuja, vihkoja ja kalenteri. Suosittelen, että kalenteri on normaalia suurempi (A4 paperin kokoinen), jotta siihen pystyy helposti merkitsemään päivän opiskelusuunnitelmat ja muut menot. Mulla itsellä oli ihan tavallisesta marketista ostettu täysin musta Ajaston päivämuistio.

Mitä värikkäämmät ja iloisemmat vihkot, tussit ja tarralaput, sitä parempi! Muistan joskus kuulleeni, että asiat onnistuvat paremmin keltaisessa ympäristössä. Ehkä se on syy, miksi mun tilaston vihko oli keltainen, hah. Haaveilin viime keväänä Stabilon pastellin värisistä korostustusseista, jotka eivät olleet vielä silloin tulleet Suomeen. Jouduin tyytymään siis tavallisiin, mutta tänä syksynä ostin ne opintoja varten (jee!).

Mä päivitin vielä keväämmällä mun tussivalikoimaa, koska halusin, että jokaisella artikkelilla on oma teemavärinsä. Värit auttaa ainakin mua hahmottamaan erityisesti samankaltaisia aihealueita. Muistan vieläkin minkä värinen oli esimerkiksi Kurkelan ym. artikkeli ja sehän oli yllättäen keltainen! Lisäksi kannattaa hankkia sellaisia mustekyniä tai ohutkärkisiä tusseja, joilla on sulavaa kirjoittaa. Joku saattaa nyt tuhahtaa, että ihan turhaa tämä kaikki. Ei ole turhaa enää silloin, kun siitä saa itselle hyvän mielen ja tsempin aukaista ne kirjat joka ikinen päivä. Rohkeesti tussikauppaan, sanon minä!

PÄÄSYKOEKEVÄÄN JAKSOTTAMINEN

Nyt siihen jaksottamiseen. Sun pitää muistaa ainakin kaksi tärkeää päivämäärää, joista ensimmäinen on 26.03.2018, jolloin julkaistaan artikkelit. Sitä ennen matikan tulee olla hallussa! Tänä vuonna matikalle on annettu periaatteessa kuukausi lisäaikaa ja artikkeleilta viety kuukausi pois. En tiedä miksi, mutta ehkä se voi olla lohduksi niille, joita matikka jännittää. Myös kokeen maksimipisteytys on kasvanut kuudestakymmenestä sataan. Kokeen ajallinen määrä on kuitenkin sama, joten voisiko olettaa, että kysymykset ovat helpompia tai pisteytys muuttuu siten, että väärästä vastauksesta miinustetaan? En tiedä. Toinen päivämäärä on tietenkin 21.05.2018, kun on kirjallisen kokeen aika. Sitä ennen matikka ja artikkelit tulee olla käytynä läpi ja mahdollisimman paljon kertausta pitää olla tehtynä. Tulen julkaisemaan tarkan postauksen tilaston opiskelusta ensi maanantaina ja artikkeleiden opiskelusta lähempänä julkaisuajankohtaa.

TÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA AJANHALLINNASTA

Tärkeää ajanhallinnassa on huomioida se, mitä muuta sun elämään kuuluu kevään aikana. Käytkö töissä, onko sulla tiettyyn aikaan ja paikkaan sitoutuneita harrastuksia, kuinka kaukana esimerkiksi kuntosali on opiskelutilasta tai millainen on tämänhetkinen mielialasi ja jaksamisen taso? Myös sairastelut pitää ottaa huomioon, mikä tarkoittaa sitä, että lukusuunnitelmassa tulee olla tiettyä väljyyttä.

Suosittelen suuresti kaikille, jos se vain on taloudellisesti mahdollista, että jätätte työn kokonaan pois ainakin viimeisinä kuukausina tai teette osa-aikaista työtä mahdollisimman vähän. Totta kai voin olla väärässä, mutta en todella usko, että pääsykokeisiin voi panostaa tarvittavalla tavalla, jos käy samalla kokoaikaisessa työssä. Se on sama asia kuin tekisit kahta kokopäiväistä työtä päällekkäin, eli mahdotonta. Tämä ei koske tietenkään kaikkia pääsykokeita, mutta psykologian pääsykoe on yksi niistä kokeista, joita se koskee.

ESIMERKKIVIIKKO

Mun tavoite oli lukea viitenä päivänä viikossa kuusi tuntia, mutta loppujen lopuksi tunnit viikoittain vaihtelivat tuon tavoitteen molemmilla puolilla. Lopulta koko kevään aikana luin noin 400 tuntia. Vinkkaan myöhemmin, mikä on hyvä tapa pitää kirjaa opiskeluun käytetyistä tunneista. Voi olla vaikeaa hahmottaa, kuinka paljon aikaa varata tiettyyn asiaan. Alku onkin harjoittelua, jolloin pikkuhiljaa huomaat, mikä on realistinen aika siihen, että saa esimerkiksi tilaston kappaleen tai yhden artikkelin käytyä läpi. Jos viikolla jää jälkeen suunnitelmasta, se pitää yrittää kuroa kiinni seuraavalla viikolla. Älä kuitenkaan huolestu, vaikka se ei aina onnistu. Tämän takia suunnitelmassa on väljyyttä!

Alla tein mun nykyiseen kalenteriin esimerkkiviikon opiskelun ja muun elämän ajoittamisesta. Opiskella ei tarvitse maanantaista perjantaihin, vaan vapaapäivät voi pitää missä vaiheessa viikkoa tahansa. Itse koin, että viikonloput oli kiva pitää vapaana, varsinkin kun kirjasto oli viikonloppuisin vain muutaman tunnin auki. Toisaalta joskus minusta oli aivan ihanaa viettää lauantai auringonpaisteessa opiskellessa. Sunnuntait pyrin aina pitämään vapaana, jotta oli mahdollista ”palautua” seuraavaan viikkoon.

Muista, että tunnit eivät periaatteessa kerro mitään etenemisestäsi. Tärkeintä on opiskelun laatu eli se, että pyrit keskittymään tekemääsi sataprosenttisesti.

// Edit: Kokeen maksimipisteytys tulee muuttumaan kuudestakymmenestä sataan. Ei välttämättä niin, että kysymysten määrä kasvaisi sataan. Uudet käytännöt selviää vasta kokeessa, joten muistakaa lukea ohjeet tarkasti! Pahoittelut huonosta muotoilusta!

Kaikki pääsykoepostaukset #pääsykoe-otsikon alta.

Tsemppiä!

Katariina