Mistä näitä haasteita aina puskee? 

Sarjainnostujan sielu värähti välittömästi kun kuulin Älä osta uusia vaatteita vuoteen, haasteesta. Sen enempää miettimättä lähdin haasteeseen mukaan ja ajattelin hyötyväni siitä vähintäänkin taloudellisesti, kun pidättäydyn ostamasta uusia vaatteita kokonaiseen vuoteen. Kun päätös oli tehty, alkoi pelottamaan ja vuosi tuntui aivan järjettömän pitkältä ajalta. 

Perusongelma lähes kaikilla on sama, ei mitään päällepantavaa ikinä. Tosin vaatekaapin/vaatehuoneen ovi ei meinaa mennä kiinni kaikesta siitä rytkypaljoudesta eli vaatteiden määrä ei ole oikeasti mikään ongelma.

Omien havaintojeni perusteella, jokaisella vaatekaapin hyllyllä on kasan päällimmäisenä kolmesta viiteen vaatekappaletta, joita tulee käytettyä paljon. Näiden alla on sitten aikojen kuluessa kertyneitä vaatteita, joita ei oikeastaan koskaan käytä tai niiden olemassaoloa ei edes muista.

Päätin raivata oman vaatekaappini seuraavilla kriteereillä:

1. kaappiin jäävän vaatteen tulee sopia minulle juuri nyt, ei armoa säkeille tai makkarankuorille
2. rikkinäiset vaatteet eivät saa jäädä kaappia täyttämään
3. ehdoton vaatimus oli, että vaate sai jäädä jos tykkäsin siitä edelleen ja voisin pukea sen päälleni vaikka heti seuraavana päivänä
4. yhtään ”mökkivaatetta” ei saa kaappiin jäädä

Tässä kohtaa olin hävittänyt jo yli puolet (!) kaikista vaatteistani ja aikaa raivaamiseen olin käyttänyt muutaman viikon. Jäljellä oli vain kolmet pitkät housut, jotka kelpuutin työkäyttöön. Paitoja onneksi oli enemmän. Noloa myöntää, mutta suurin osa kierrätykseen/roskikseen lähteneistä vaatteista oli joko vääränkokoisia tai niitä kuuluisia ”Näitä voi aivan hyvin käyttää vielä mökillä” vaatteita.

Kun kaappi oli raivattu, oli onnistumisen fiilis aivan mahtava! Kaappi näytti ilmavalta, siistiltä ja vaatteet oli helppo löytää siisteistä pinoista. 

En ole shoppailuintoilija ollut aiemminkaan ja nyt tuntui tosi kivalta kun sai luvan kanssa pysyä pois hulluilta päiviltä ja tavaratalojen ahtaudesta. Alkuperäisessä haasteessa oli kaikenlaisia sääntöjä, mutta päätin kuitenkin, että jos viimeisistä pöksyistä jotkut hajoavat, ostan sitten uudet harkiten tilalle.

Vuosi meni yllättävän helposti, vain alkutaipaleella työmatkan yhteydessä tuli ostettua kaksi paitaa aivan vahingossa. Mun ilme oli varmaan näkemisen arvoinen kassatädin ojentaessa muovikassia ja minä vasta siinä vaiheessa muistin haasteen.. hupsista saatana!

Vuosi opetti paljon omasta ostoskäyttäytymisestä ja rahaa todellakin säästyi useita satasia. En edelleenkään koe tarvetta shoppailuterapialle ja uusia vaatteita tulee ostettua todella vähän. Oikea ongelmanikin nousi myös pikkuhiljaa pintaan, eli en tiennyt mitkä värit minulle oikeasti sopivat tai mitä värejä yhdistää keskenään tyylikkäästi. Tähän rupesinkin etsimään vastauksia tutustumalla värianalyysien ihmeelliseen maailmaan. Värianalyysista lisää kerron myöhemmin.

Suosittelen lämpimästi kaikille vuoden kestävää vaatedieettiä, kannattaa kokeilla!