Ruutuaikaa ja vapaa-aikaa

 

Anna kirjoittaa blogissaan aikuisten ruutuajasta ja siitä, miten ymmärrämme olla huolissamme lasten ajankäytöstä mutta emme omastamme. 

Suosittelen jokaiselle sen miettimistä, mistä voi luopua, mitä ei tarvitse katsoa ja milloin puhelinta ei oteta käyttöön (esimerkiksi ruokapöydässä)! Sen lisäksi suosittelen myös keinoa, jolla itse tehokkaimmin olen päässyt irti ruuduistani.

Sisusta koti niin, että olohuoneesi ei ole TV-alttari, makuuhuoneesi työhuone ja keittiösi viihdekeskus.

Tehokkaimmin olen päässyt irti puhelimesta, tietokoneesta ja TV:stä kun suunnittelin kotini niin, että siellä on kivoja paikkoja ihan vaan olla. Paikkoja lukemiselle, kutomiselle, lintulaudan tuijottamiselle, teen juomiselle, musiikin kuuntelulle. Ja aina, kun tuntuu että jotain pitäisi tehdä, eikä vaan olla, voi hoitaa huonekasveja: kiertää tutkimassa, joko opuntia kukkii, mitä kuuluu peikonlehden uudelle kasvulle, miten vaaleita lehtiä tekee marble queen-kultaköynnös. Tarkkailla, ettei uusissa kasveissa näy merkkiäkään villakirvoista ja miettiä, joko ne voi siirtää pitkäaikaisten huonekasvien joukkoon.

Ainakin itsellä ruutuajan kanssa ongelman ydin on puoliksi tarpeessa olla tehokas. Tuntuu, että kun on jollain tapaa kiireinen ja aktiivinen, edistää hirveän tehokkaasti kaikkea tärkeää, vaikka tosiasiassa tekemisillä on niihin merkittäviin tekemistä vailla oleviin asioihin yhtä paljon vaikutusta kuin nyt vaikka sillä opuntian tuijottamisella. Instagramin scrollaaminen tuskin on edistänyt yhtäkään työprojektia ikinä. (Ellei ehkä ideointivaiheessa.)

Vapaa-ajasta nauttii ihan eri tavalla, kun on oikeasti läsnä siellä missä on, eikä koko ajan ajatuksissaan poissa – oli se pakoreitti sitten excel, facebook tai netflix.

Annan vinkit ruutuajan vähentämiseen Ihme ituhippi-blogissa.