Viimeinki kotona 🙂 En ole päivittänyt blogia koska olen ollut aivan puhki.  Paluu Liettuasta ei sitten mennyt ihan oppikirjan mukasisesti, vaan kaikki mitä ei odottanut tapahtuvan, tapahtui. Kone meni rikki. Loopupelissä matka kotiin kesti reilut kymmenen tuntia, en suosittele. Liettuan päässä tiedottelu oli eritäin huonoa, eikä englantia oikein puhuttu, pyysimme parlta liettualais-miehiltä apua tulkkkaukseen, että missähän on finnairin toimisto jotta voin vaihtaa luput. No sinne oli tottahantoki 40 ihmisen jono. Kuulutuksista ei ottanut kukaan selvää, ja moni oli turhautunut. Minulla olo heikkeni ja pelkäsin että kohta  nostaa kuumeen tai jotakin. Jalat meinasi lähteä alta jatkuvasti, kun jonossa ei penkkejä, ja lattiallekkaan istumaan en taipunut, nojailin siskon olkapäähän.  Mutta se lennosta olen turvallisesti nyt kotona.

Muutamia jälkiviisauksia; ottakaa mukaanne laksatiiveja/ruiskeita. Vatsa menee kovalle, ja psyyke ei tahdo tehdä yhteistyötä alakerran kanssa. Itsellä meni melkein 5 vrk ennenkuin sai asiat luistamaan. Jos mahdollista,kylmäpakkaus hotellia varten, sekä ehdottomasti PESÄPALLO! Kyllä, pesäpallo. Itsellä oli paikallisesta ostoskeskuksesta ostettu kylpypallo. Leikkauksen jälkeeen selkään kohdistuu mieletön paine. Selkään ja hartioihin koskee, oikeastaan enemmän sinne kun mahaan. Leikkauksen jälkeen sai hierontaa, mutta hotellihuoneessa otetaan McGyverit. Asetat pesäpallon kipeään kohtaan selkäsi alle, ja pyörittelet itseäsi, se helpottaa kummasti. Löysät housut ja hameet osoittautui hyviksi asioiksi olla mukana. Sitten, suureksi hämmästykseksi Liettuassa panacod lääkettä ei saa, se ei ole laillinen. Minulla ko lääke menee lähes päivittäin aikasemman hermovamman takia, luotin siihen että saan sieltä apteekista kaiken kätevästi. Kätevästi se ei käynyt, mutta lääkket sain, nämä suosivat homeopaattisia lääkkeitä, antoivat ne ilmaiseeksi, sekä paketin normi tulehduskipulääkettä, puhdistusaineen, kymmenittäin laastareia hotelliin mukaan.

Turvotus on hiukan laseutunut, mutta edelleen hyvin turvokkeessa. Toki on olo että haluisi jo oikeiden muotojen tupsahtavan esiin kun sammakko pusikosta *buff* mutta näin se ei mene. Suuurin turvotus menee viikossa, mutta lopullisia tuloksia voi alkaa ihmettelemään 3-4kk kuluttua. Salille saan mennä 4 viikon päästä, mutta vatsaan kohdistuvaa voimaharjoittelua ei. Olen yrittänyt olla nyt tarkkana mitä suuhuni pistän, kun kerran joutuu makaamaan. Köllötellessä tosin mielitekevi sen että leffa+suklaa on pakollinen combo joka on saatava.

Kipuja ei juuri ole. Selässä paine, ja tietyt asennot nukkuessa ja liikkuessa vihlasevat sen  verran että älähtää, mutta mahdottomia nämä kivut ei todella ole. Ensimmäsiin 24 h verrattuna kipu on nyt 1-10 jotaki 5-6. Toki, tossa kun laittelin pyykkiä kuivumaan alkoi koskea jonkin verran, että vaihtelee. Haava näyttää hyvältä, ei tulehduksen merkkejä. Torstaina käyn vilauttamassa haavan työterveyslääkärille. Kaikki (paitsi paluulento) on mennyt hienosti, paremmin kuin hyvin. Liettuassa homma pelaa kyllä,kaikin puolin. Toivoisin että minulla olisi jotakin kritiikkiä paikasta, tavasta teoista jne, jotta kirjotukseni ei saisi niin mainostavaa sävyä, muttakun ei ole 🙂

Latailen pari kuvaa