Sujuuhan tämä kahdenkin kanssa

lily.jpg

Eilen lykin vaunuja yhdellä kädellä, toisella pitelin Niñaa tissillä ja yritin kiljua Neitiä ajamaan hiljempaa polkupyörällään ja katsomaan eteensä. Varmaan aika sekopää mutsin näkönen 😀 Tämä kahden lapsen kanssa elämä on kyllä melkoisen hektistä verrattuna tuohon yhteen. Ja tuo vähän mustis Neiti tietenkin yhtäkkiä tarvitsee äitiä kaikkeen. Kumma kun ei vaatteitaankaan osaa enää välillä pukea vaan kiukkuaa ja heittelee vaatteitaan En osaa pukea. En osaa leikkiä yksin. En osaa pyyhkiä. Äiti minä tarvitsen sinua. Toisaalta Neiti auttaa innoissaan pikkusiskonsa hoidossa. Auttaa vaipan vaihdossa laittamalla teipit kiinni, laittaa rasvaa, vie tutin… Vauvan itkiessä hyssyttelee, pussailee, näyttää leluja ja saa joskus jopa vauvan rauhoittumaankin (: 

Mustasukkaisuuskohtaukset kohdistuvat siis meihin vanhempiin ja etenkin Papiin. Tämä ei hyvä, koska itse olisin paljon kärsivällisempi kestämään nuo kiukut. Välillä tuntuu, että mulla on kolme lasta 😀

Mitäs sitä taas muuta sanoisi kun että aika menee ihan hirrrrveeen nopeeta. Tämän viikon lopussa tuo Niña täyttää jo kuukauden!!! Mä en kestä mun ihanat lapset kasvaa ihan liian nopeesti :,(

Ekaan 3,5 viikkoon on mahtunut meksikolaisten isovanhempien näkeminen, kyläilyä, grillibileet, puistoilua, rantailua ja olipa vauva jo  mummilla yökylässäkin. Niña on melko tyytyväinen vauva ja tämä yhdistettynä ihanaan kesään tekee melkein minne tahansa menosta helppoa. Lisäksi tämä vauva ei roiku tissillä ikuisuuksia vaan nopea syöttö onnistuu missä tahansa kun vain heitän huivin peittämään tämän toimituksen. Kahden lapsen kanssa lähdöt tosin tuppaavat kestämään suunniteltua kauemmin, mutta eipä ole nyt tarvettakaan minuuttiaikatauluihin. 

Uimassa on sen verran ahkeraan käyty, että Neiti oppi uimaan tai ainakin räpiköimään. Jo viime kesänä Meksikossa Neiti oppi hyppiessään räpiköimään pintaan ja polkemaan siinä paikallaan. Nyt edistyi sen verran, että hyppii laiturilta ja ui (räpiköi) portaille kiivetäkseen uudestaan hyppäämään. Vauvastakin saattaa tulla samanlainen vesipeto, koska nauttii sekä kylvystä että suihkusta ja pääkin saa mennä ihan reilusti veden alle. Voi kun voisi täälläkin olla se oma uima-allas niin saisi molemmat tyytyväisiksi pitkäksi aikaa.

3.5viikkoa.png

 

 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään

Kesätempo

Sain haasteen jo hyvän aikaa sitten, kiitos nannannaa! Taas kerran olen vaan todella jälkijunassa tämän kanssa, pistetään syyt tietenkin tuon mahottoman sisarusparin niskoille!

Päivän suunnitelma: Suunnata kohta ulos muksujen kanssa. Uimaan haluttaisiin Neidin kanssa taas, mutta nyt rannoilla riehunut vatsatauti saa mut hetkeksi keksimään vaihtoehtotekemistä.. Papin tultua töistä voitaisiin suunnata vesi/näkötornille ruokailemaan. Ja illalla muistettava tehdä pedikyyri huomisiin juhlinkeihin!

Lounaani tulee koostumaan: Luultavammin eilen tekemäni kanasalaatin jämät.

Viime yönä näin unta: Riideltiin jostakin Papin kanssa. Aamulla heräsinkin vielä loukkaantuneena ja vihaisena 😉 

Eilen tapahtui seuraavaa: Perus vauva-lapsiarkipäivä. Käytiin neuvolassa (3 viikkoa jo täynnä :O) ja sen jälkeen kahvilassa aamupalalla Neidin ja vauvan kanssa. Siitä jatkettiin suoraan vaunu- ja pyörälenkille. Kaupassakin käytiin vielä ennen kotiin menoa. Näin olin pystynyt välttelemään trooppisessa asunnossamme oleilua täydet 8 tuntia. Papin tultua kotiin sain ihan molemmat käteni vapaaksi eli sain väsättyä ruokaa. Mummi tuli vielä hetkeksi Neidin kanssa ulkoilemaan ja sillä välin käytiin rauhassa käpöttelemässä vielä Papin ja vauvan kanssa.

10570155_1487773888134285_149211383_n.jpg

 

Päivän asu: Ihanan kevyt olkaimeton haaremihousuhaalari. Ne hetket kun olin kotona ihan vaan alusvaatteet. 

Lempparibiisini juuri nyt: Noh nyt kun taas mahan kadottua mieli tekee vain salsailla niin palasin kuuntelemaan vanhoja lemppareita kuten:

http://youtu.be/5F7W1LMJyBc

ja okei vähän tätäkin houkuttaa bailailla:

Tänä kesänä olen oppinut: No voi jestas, en ainakaan mitään syvällisyyksiä 🙂 Tekemään Papille muutaman Meksikolaisen ruuan lisää ihan Suomestakin saatavilla raaka-aineilla.

Seuraavat pippalot joihin olen menossa: Huomenna kaverin häät. Jee, ekat pirskeet ilman mahaa! Ovat suunnatut vain aikuisväelle eli molemmat typyt menee mummille hoitoon. Tästähän moni on valmis mut kivittämään, kun jätän vasta 3-viikkoisen hoitoon.

Juuri nyt minua ärsyttää: Että aikaa on liian vähän. Tai mulla on liian vähän käsiä. Voi kun Papi olisi ottanut isyyslomaa enemmän kuin viikon (josta oli jonkun aikaa vielä kokonaan varattu vanhemmilleen)

Toisaalta haluan suositella: No olla stressaamatta ja nauttia joka hetkestä! Päivät menee muutenkin ihan nopeasti ohi, joten ei niitä ainakaan stressaamalla kannata pilata. Esimerkiksi itselleni vakuuttelen, että voi kämppä olla vähän epäjärjestyksessä, ruokaa saa valmiina eteensä ravintolassa ja jopa laskutkin voi maksaa hippasen myöhässä.

 

 

Suhteet Oma elämä Mieli Ajattelin tänään