Kun on tyhmä, laiska ja saamaton

Tää viikko meni ihan taas päin en sano mitä! Siis vika ”lomaviikko” ennen kun alkaa työ. Ja ihan omaa syytä tietenkin. Piti nopiaan vaan hoitaa viimeikseksi jäänyt koulutyö alta pois – ei siinä pitänyt enää olla mitään tekemistä, ihan vaan puhtaaksi kirjottaa yksi kappale – päivän juttu. Hölmö kun uskalsin jo viime viikolla juhlia hetkellistä opiskelujen loppumista (miinus se lopputyö joskun ens vuonna)!   Mieskin ehotteli, että kun saan sen pois niin varataan lennot nopiaa vaikka Lontooseen tai johonkin mihkä nyt sattuu pienellä niin pienellä varoajalla löytämään. Vähän voidaan käyttää meksikolaista luottokorttia = lainata miehen vanhemmilta. 

No arvatkaa sainko sen yhen pikkujutun tehtyä!? Joka aamu istun, alotan, en pysty keskittyyn, haahuan jotain turhaa. Alan siivota kaappeja. Alan järjestellä keittiöö uuteen uskoon. Sitten paniikki, nyt pakko saada aikaseks se koulujuttu, istun tunnin korjailen epäolennaisia asiota muualta työstä. Huomaan, että olisi sopiva breikki mennä reggeaton tunnille. Aa ja huomenna on kiva ohjaaja Body Combatissa ja Pumpissa peräkkäin. Ja jos vaan äkkiä teen yläkropan salilla niin ehtii vielä sittenkin vähän opiskella. Ja sitten loppupäivä leikitään Neidin kanssa ja käydään pulkkamäessä.

No ei ole se koulujuttu tehtynä eikä menty Lontooseen. Olisihan tää muuten ollut ihan mukava ja rento viikko näinkin, mutta kun ei ole voinut vuosien varrella oppia mitään edelleenkään tuosta opiskelusta. Ota ja tee heti pois alta. Siihen olisi mennyt ainoastaan yhteen asiaan keskittyen: maanantai 8h, ehkä tiistai vielä pari tuntia. Mutta kun ei! Piti jättää koko viikoks takaraivoon jumittamaan :/ 

Puheenaiheet Ajattelin tänään

Shoppailun huumaa

Tää työpaikan saaminen herätti mun sisäisen shoppailijahirmun, vaikka palkkaa ei vielä näkyvissä olekaan. Miehellekin avautuu ehkäehkä nyt harjoittelupaikka omalta alaltaan, suomen kieli jo sen verran taittuu. Siis meidän opiskelija + työtön -taloustilanne kokee riemukkaan muutoksen.

Tosin ihana byrokratia yrittää hidastella taas miehen edistymistä, tällä kertaa paperit jumittaa Valviran käsissä – ovat jumittaneet lähes puoli vuotta. Enemmänhän noita valelääkäreitä on tuntunut olevan ihan suomalaisissa.. Papereissa on jo kaikki ko. maan sertifioinnit, opetussuunnitelma, lakipykälät, opetushallituksen hyväksyntä, notaarin oikeaksi todistetut allekirjoitukset kaikkien tärkeiden herrojen allekirjoituksista, joita metsästettiin pitkin Meksikoa. Tämä oli tuommoinen väliseikka, mikä nyppii ja varjostaa meitin tulevaisuutta epävarmuutta herättäen..

Joka tapauksessa tänään mies menee neuvottelemaan mahdollisesta harjoittelupaikastaan sairaalaan! Teoriassa eka harjoittelujakso voidaan suorittaa ilman mitään Valviran lausuntoja. Mies oli jo suomenkielen harjoittelussa samassa paikkaa ja ko. lääkäri oli oikein positiivisin mielin pitemmästä harjoittelujaksosta, joten odottelen täällä sormet ja varpaat ristissä!

Hammaslääkärin ja serkkuni kanssa sovitun kahvitteluhetken välissä tein muutamia löytöjä, vaikka se eka palkka antaakin vielä itseään odottaa. Lisäksi karkasin jo esim. tänne  http://noshshop.com/ katselemaan, mikäli ekasta palkasta löytyisi venähtäneelle Neidille jotain ihanata – luomua ja suomalaista eli sitä rahaa tarvitaan enemmän 😉 Ja haaveilin Desigualin eräästä mekosta – ääh jouduin muistuttelemaan itteäni, että ne dippainssin ja lääkärin tulot on vasta tulevaisuutta ;(

 

vaatteetpp.jpg

Itelle erityisen rakas oli tuo hihaton, tunika/toppi/mikä lie – en vaan saanut silmiä irti väreistä ja printistä. Se ei ollut edes kovin edullinnen, mutta niitä must have -juttuja, joita olisin jälkeenpäin haikaillut ja katunut, etten ostanut. Hennesin aleihinkin jotenkin päädyin (vähemmän luomua ja suomalaista..), mutta kyllä sieltä omalle Neitokaiselle löytyikin tuo ihana vasemman alanurkan neule ja farkut mukavan edukkaasti. Kompensoi tuota vieresssä olevaa bodya, joka menee kälyn tulevalle beibille, sekin luomupuuvillaa. Sekin alennuksessa, mutta hintaa jäi vielä kiitettävästi, mutta onhan se nyt söpö! Ja Meksikosta varmasti löydä samanmoista. Siellä oli aika basic kaikki lastenvaatteet, etenkin vauvoille sitä perus vaalenpunan, vaaleensininen, vihreä ja keltainen -settiä. Blaahh. 

Tosiaan musta siis tulee täti 😀 Olin niin täpinöissäni uutisesta, vaikka onhan tuo välimatka aika kurjan pitkä.. En siis ole suomalaisittain veljen vaimo vaan ihan rohkeasti täti. Mä kun oon ainukainen lapsi niin tuli sentään joku tilaisuus saada tuo täti nimike. Myös kaikki äidin/isän serkut on tätejä ja setiä lapselle. Eikä ole esim. mieheni serkut vaan kaikki on ihan omia serkkuja – kas kun perheet onkin valtavia, kun nimetään vaan vähän läheisemmin 😉 Mullakin serkkuluku siis kasvoi noin 30:llä!

Nyt hyvillä mielin jatkamaan viikkoa kun on jotain uutta vaatekaapissa! Ja täti-nimike hallussa (pian).

 

Muoti Raha Ostokset Trendit