Minä olen Mia

Minä olen Mia. Minä olen äiti, olen vaimo, olen nainen. Minä tykkään seksistä. Tykkään oikein kovasti. Tykkään rakastella, naida, panna. Olen aina tykännyt. Olen tykännyt eka kerralla 16-vuotiaana, olen tykännyt sen jälkeen, olen tykännyt raskausaikoina ja vaikka vähän, täytyy myöntää, latteammin, niin olen tykännyt myös imetysaikoina. Olen tykännyt parisuhteessa ja sen harvan kerran kuin minulla on kokemusta, myös parisuhteen ulkopuolella. En ole ollut ilman seksiä toisen ihmisen kanssa koko aikuisen elämäni aikana kuin pari viikkoa synnytyksien jälkeen. Olen ollut siinä onnekkaassa asemassa, että olen ollut lähes koko ajan pitkissä parisuhteissa. Se on mun tarina, vaikka moni sanoo että pitäisi osata olla yksinkin. Ehkäpä, ehkäpä ei, mutta ei sitäkään väkisin voi, kun mun tarina on mennyt juuri näin. Sitä paitsi yksinoleminen on yliarvostettua ja hyvin uutta ihmiselle, eikä mikään alkuperäinen tarkoitus tai vaatimus. Aivan erikseen on henkinen itsenäisyys, joka on tärkeää. Mutta eläimenä ihminen on laumaeläin, joka ei ilman laumaansa tule toimeen. Se olen minä. Ja eläimenä ihminen tuntuu myös tykkäävän paneskelusta oikein hyvin paljon. Sekin olen minä.

Monesti tuntuu, että tässä maassa vain sinkut ja juuri ja juuri nuoret parit saavat puhua seksistä. Tuntuu, että seksi on kaikkialla, hehkuu ja tursuaa ja menee yli ja silti, toisaalta, se ei ole missään. Se ei ole siellä missä se oikeasti on, ihan tavallisten ihmisten, tavallisten perheiden, äitien ja isien makuuhuoneissa. Että se on vieläkin jotain hassua, hävettävää, aivan yksityistä ja vähäteltävää. Mutta entä jos puhuttaisiin seksistä sellaisena kuin se on. Että mä tykkään siitä, entä sä? Entä jos sais sanoa, että tykkää. Entä jos sais sanoa myös, että mä en tykkää tai että mulla on pulma ja tarviin apua. Minä ajattelin sanoa, puhua, kyseenalaistaa. Sen puhumisen vois aloittaa siitä omasta kumppanista, sillä tuntumani mukaan rehellisyyttä, avoimuutta ja jakamista aiheesta puuttuu niin paljon sieltä ihan tavallisesta parisuhteesta. Että voisi sanoa, että tästä minä pidän ja tästä en ja että tiedätkö mitä, tätä toivoisin enemmän ja voitaiskohan kokeilla?

Minulla on semmoinen mies, joka tykkää myös. Tykkää oikein kovasti. Ja me voidaan puhua ja me voidaan kokeilla ja olla rehellisiä. Me voidaan hyväksyä seksi ja rakastelu sellaisena kuin se on kulloinkin. Kun voi jutella, voi kysyä mitä toinen haluaa, vieläkö hän haluaa vai saiko hän jo mitä kaipasi. Ei tarvitse arvailla, että vieläköhän se jotain kaipaisi vai mentäiskö jo aamupalalle. Ja me voidaan panna nopeasti niin, että molemmat saa ja rakastella hitaasti niin, että suudellaan ja hyväillään ja saavutetaan kliimaksi umpiuuvuksissa. Tai me voidaan olla sisäkkäin, liikkua hitaasti ja lopettaa, kun siltä tuntuu. Ei ole mitään mitä pitäisi saavuttaa välttämättä. Yhdessä voidaan kiittää siitä läheisyydestä ja yhteydestä, joka on ja lopettaa. Käpertyä lusikkaan nukkumaan.

Me ollaan perhe. Meillä on eri ikäisiä lapsia. Meidän huoneessa nukkuu niitä erilainen määrä eri aikoina. Niinä aikoina, kun pieniä lapsia nukkuu meidän kanssa, me ollaan hiljaa, salaisesti ja siinäkin on oma viehätyksensä. Tai sitten ollaan jossain muualla kuin makuuhuoneessa. Mutta ikinä ikinä en ole antanut lasten olla syy sille, että seksielämä lopahtaisi. Ikinä en ole ottanut lapsia väliin nukkumaan, vaan aina seinän reunaan niin, että aikuisista toinen on keskellä. Parisuhde on parisuhde, vaikka olisimme vanhempia ja minun maailmassa parisuhteeseen kuuluu seksi, läheisyys ja vierekkäin nukkuminen. Siitä pidän kiinni.

Minä olen Mia. Minä kuuntelen musiikkia. Aurinko paistaa. Palataan hei, nyt keitän kahvia itselleni.

Kommentit (9)
  1. oceansoul / housuitta
    29.9.2015, 08:59

    Kiva blogi, jään seurailemaan näin seksistä kiinnostuneena äitinä itsekin! (Ja linkitin bloginne seksiblogit-listaukseemme.)

    Itse en btw ollut oikein seksistä kiinnostunut imetysaikana. Ekat kuukaudet väsymys oli molemmilla niin suurta, ettei mieskään ollut kovin halukas, vaikka normaalisti voisi suunnilleen joka päivä. Ensimmäinen sekstailu tapahtui joskus, kun synnytyksestä oli 3 kk ja ei ollut minulle oikein nautinnollista.
    Imetys kuivatti limakalvot niin ohuiksi, että runsaasta liukuvoiteen käytöstä huolimatta yhdynnät alkoivat tuntua hyvältä vasta, kun synnytyksestä oli melkein vuosi. 😀

    Joo, toki jotain suihinottoja yms. tuli miehelle annettua, mutta ei sitä oikein itseä seksi kiinnostanut vauvavuotena. Sitten kun kuukautiskierto käynnistyi joskus lapsen ollessa 1v2kk (ja kun lopetin imetyksen 1,5-vuotiaana), niin oikeasti alkoi olla taas oma itsensä.

    1. Hei huippua! Juur teidän blogi oli yksi idean ja innostuksen ja aikaansaamisen aiheuttaja itselleni! Kiva siis, että löysitte tänne ja jo ennen kuin ehdin itse itseämme listallenne mainostaa.

      Pikkuvauva-ajan seksi, niin, kuivat limakalvot kyllä, aloittamisen vaikeus, kun pitäisi nukkua, kyllä. Mutta en tiedä, ehkä jonkinlaisesta velvollisuudesta ja siitä tietoisuudesta, että tää juttu kuuluu parisuhteeseen ja että en halua hukata sitä ja että haluan sen läheisyyden ja sen yhteyden ja sen tunteen meistä parina, ei vain vanhempina, siitä kaikesta johtuen olen itse ollut aktiivinen vauvavuonnakin ja niin oli mieskin. Mutta voi roihua sentään, kun kuukautiset alkoivat joskus vuoden jälkeen!! Itse imetin vuosia joka lasta, joten ei se sinänsä häirinnyt vaan nimenomaan kuukautiskierron ja siihen liittyvien hormonien puuttuminen. Tyrniöljyllä hoidin limakalvoja. Ja muistelulla mieltä. Olihan se ihanaa ja läheistä aina kun sai ryhdyttyä.

      Iloisia blogijuttuja ja elämänjuttuja ja seksijuttuja meille kaikille!

  2. Minä en ole Miia, mutta voisi olla 😉 tämä on kuin omasta suustani. nimimerkillä 4viikkoa synnytyksestä ja kyllä, meillä pannaan ja paljon 😛 Mielenkiinnolla jään seurailemaan blogiasi 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *