Ensimmäistä kertaa reissussa vauvan kanssa

Juhannuksena lähdimme ensimmäistä kertaa reissuun vauvan kanssa. Matka suuntautui miehen perheen kesäpaikkaan Kuopiossa sekä minun sukuni kesäpaikkaan Suomussalmelle. Päätimme tänä kesänä matkailla kotimaassa, sillä vauva ei ole vielä saanut riittävästi rokotuksia, jotta uskaltaisin lähteä hänen kanssaan minnekään Suomen rajojen ulkopuolelle. (Edit. vauva oli siis matkan aikana noin neljä ja puoli kuukautta vanha, ja riittävillä rokotuksilla viittaan lähinnä tuhkarokolta suojaavaan mpr-rokotukseen.)

Pakkasimme siis auton ääriään myöten täyteen ja lähdimme liikenteeseen. Hyvin pian kävi selväksi, että vauva ei edelleenkään viihdy autossa. Emme tainneet päästä edes pois kehä kolmoselta, kun vauva jo itki täyttä päätä. Seuraavan viikon ajan automatkat kuluivat niin, että minä yritin nukuttaa vauvaa juttelemalla, hyssyttämällä ja laulamalla. Kun vauva sitten lopulta nukahti, hän onneksi nukkui lähes kahden tunnin pätkiä ja matkamme pääsi etenemään. Vauvan takia pysähdyimme aina vähintään kahden tunnin välein, ja viitostien ABC-asemat sekä niiden lastenhoitohuoneet tulivat tutuiksi. Pysähdystauot pidimme aina noin tunnin pituisina, jotta vauva pääsi makoilemaan ja olemaan sylissä.

Vauvan kanssa matkustaminen autolla eroaa normaalista muutenkin kuin vain etenemisnopeuden osalta. Pakkasimme auton niin täyteen, että osa tavaroista laitettiin pelkääjän paikalle, kun minä olin vauvan kanssa takapenkillä. Takakontissa enimmän tilan veivät vauvan vaunut, matkasänky sekä vaatteet, vaipat ja muut pienemmät tarvikkeet. Halusin myös ottaa imetystyynyn mukaan matkalle, ja se osoittautui hyväksi päätökseksi. Imetin vauvan autossa parkkipaikalla aina pysähdystauon aluksi ja lopuksi. Se oli helppoa imetystyynyn kanssa ja saimme ihan oman rauhan ilman, että tarvitsi mennä lastenhoitohuoneeseen.

Jos vauva ei viihtynyt autossa, ei hän tuntunut viihtyvän myöskään sen ulkopuolella. Uudet paikat ja ihmiset olivat vauvalle selvästi liikaa, ja hän oli selvästi normaalia itkuisempi ja kiukkuisempi reissun aikana. Myös nukkumaan meno oli mielenkiintoinen kokemus ensimmäisenä iltana. Vauvan nukutus sujui jotakuinkin seuraavasti:

Vauva heiluu innoissaan yöpukua vaihdettaessa eikä ymmärrä, että nyt pitäisi alkaa nukkumaan, kun on niin valoisaa.
Vauva nukahtaa rinnalle puolen tunnin imetyksen jälkeen.
Mies siirtää nukkuvan vauvan matkasänkyyn. Vauva herää sänkyyn laskettaessa.
Uusi imetys, vauva nukahtaa rinnalle.
Minä siirrän nukkuvan vauvan matkasänkyyn. Vauva herää sänkyyn laskettaessa.
Kolmas imetys, vauva nukahtaa keskelle parisänkyä ja jää siihen nukkumaan.

Minulla on vain yksi kysymys: kuka päättänyt suunnitella matkasängyt niin, että niiden pohja on lähes lattian tasossa? Täytyy olla akrobaatti tai omistaa kolmemetriset käsivarret, että saa laskettua nukkuvan vauvan sängyn laidan yli sen pohjalle ilman, että vauva herää. Vauva nukkui kaikki yöt matkan aikana minun ja mieheni välissä, ja matkasänky jäi turhanpantiksi.

Kaikesta tästä huolimatta reissuun mahtui myös mukavia hetkiä. Oli ihanaa päästä miehen kanssa kahdestaan puulämmitteiseen rantasaunaan. Kiukaan tulipesän huminaa ja ulkoa kuuluvaa linnunlaulua kuunnellessa pystyi hetkeksi rentoutumaan ilman, että tarvitsi miettiä vauvan tarpeita. Olen ollut hyvin vähän erossa vauvasta (palaan tähän omassa postauksessa), ja jo saunomisen kaltainen pieni tauko auttoi jaksamaan paremmin vieraissa paikoissa olemisen vauvan kanssa.

Silti voin sanoa täydestä sydämestäni, että onpa ihanaa olla taas kotona.

Kommentit (2)
  1. Minkä ikäinen vauvanne on?

    1. Hieman alle viisikuinen oli matkan aikana. Hyvä hyvä huomio, täytyypä lisätä tieto myös postaukseen!:D

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *