Jostain syystä risteily Ruotsinlaivalla nousee edelleen meidän tyttöjen top viisi tekemisiin. Isompi ei halua yöpyä laivalla, joten päiväristeily on hänestä se juttu. Silloin ei toki päästä edes Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta väliäkö hällä. Pääasia on karkit, pelit ja leikkipaikka. Kuuntelin kateellisena työkaverin selostusta omasta päiväristeilystään. Oli otettu Rajakarin rommia, juotu kuohuvaa brunssilla ja keskusteltu henkeviä parisuhteesta. Itsehän pelkään noroa pallomeren laidalla. Läträän hysteerisenä käsidesipullon kanssa. Juoksen kesken seisovan pöydän etsimään potallista lastenhoitohuonetta, kun taaperolle iskee kakkahätä heti viiden lastepöydästä jonotetun ranskalaisen jälkeen. Toimin esiteinin kolikkoautomaattina ja joudun pelaamaan pingoa kun muksu haluaa pelata, mutta ikäraja on 18- vuotta.

Taapero on jo ilmoittanut, että laivalla hän aikoo tanssia ja laivalle hän aikoo lähteä lempiasussaan legginseissä, ikäkulussa Frozen mekossa ja liian pienissä kumppareissa.

Koska olen tyranneista tyrannein ( lue äiti) valitsin minä kuitenkin taaperon matka- asun.

En ole vielä uskaltanut ajatella tästä syntyviä aamuisia keskusteluita. Luutavasti joku kutittaa, kiristää, näyttää rumalta, tuntuu pahalta, ei liehu tarpeeksi, ei ole tarpeeksi Frozen. Kumpparit on ainakin saatava. Ei varmaan kannata pukea ja meikata ennen tätä vaatekamppailua. Hiki tässä tulee se on varmaa.

Koska olen tyranniudessani sentään tasapuolinen murskasin toisenkin lapseni matkavaate haaveet. Hän olisi halunnut laittaa jalkaansa nämä

ja minä ostin hänelle salaa nämä

” Mihin mä sitten saan laittaa noi mun disko kengät?” tivaa tyttö. ” Johonkin ei ihmisten ilmoille” murisen. Samalla mietin miksi Ruotsinlaiva, joka ei pääse edes Ruotsiin asti on se paikka millä on mitään väliä, mutta tää on jo periaatteellista.

Omia vaatteitani en ole toki miettinyt yhtään. Taapero määräsi, että minun pitää lähteä legginseissä ja laittaa huulipunaa. Kivaa meille tulee. Vois kai sitä lauantaipäivän maissakin tapella.