Vappu kummisedän mailla

 

Vappuaatto valkenee lumisempana kuin jouluaatto. Mies ehdottaa joulukorttikuvien ottoa. Tänä vuonna ei näin hienoa talvikeliä enää varmaan saada.

Meidät on kutsuttu perinteisesti ystävien luo grillaamaan. Suomalainenhan grillaa, vaikka lumipyryssä jos niin on päätetty.

Matkaan on pakattava vaunut, päiväunia varten. Potta, tietty ruuat ja vaihtovaatteet. Mies pakkaa autoa sillä välin kun yritän suitsia jälkikasvua lähtökuntoon. Isompi haluaa letin johon on letitetty serpentiiniä. Pienemmän nenää ei saa niistää, hiuksia ei saa harjata. Raivari on valmis. 

– Lumilla on pissahätä! Taapero ulvoo. Suuntaamme pissalle, mutta liian myöhään.

– Lumi haluu kuivat pikkarit! Tässä vaiheessa on hyvä huomata, että pikkarit ovat pukemiskerralla numero yksi unohtuneet matkasta. 

– Lumi haluu ihan legginseis lähtee ulvoo tappi seuraavaksi eteisessä. Äiti paa se haalari pois! Lumi lähtee legginseissä! Legginseissä tai haalarissa, ihan sama mulle, olen litimärkä hiestä ja pinna piukalla. Hyvää vappua vaan hemmetti sentään! 

Muuttolastin verran tavaraa takaluukussa ajamme ystäville. 

– Mikä paikka tää on? Kysyy taapero kun ajamme pihaan.

– Kyllä sä tiiät. Kannustan. 

– Joo nyt ollaan Jyykin mailla. Toteaa taapero. Kummitäti on sitä mieltä, että taaperon usko kummisedän ponin ostoon pitää murentaa.