Musiikki.

Koen piirun verran huonoa omatuntoa, että en aktiivisesti laula vauvalle. Tai siis, lauleskelen kyllä itsekseni, jos siltä tuntuu, mutta en ole kehittänyt mitään tuutulaulurutiinia, jota olen lukenut suositeltavan ennen syntymää. Yritän kuitenkin kuunnella radiota ja musiikkia kajareista kuulokkeiden sijaan. Mulla on myös Spotify-lista biiseistä, jotka mun mielestä sopii lastenlauluiksi. Niitä olen sitten soittanut, itselleni ja hänelle.

Mukana on kyllä yksi ihan oikea lastenlaulukin, nimittäin Lounatuulen laulu. Sitten on esimerkiksi The Nationalia ja Hot Chippiä, vanhoja biisejä, jotka jostain ovat tulleet mun mieleen viime kuukausina. Moniin biiseihin on tullut ihan hassuja merkityksiä. Tätä tuskin on kirjoitettu lapselle, mutta sopivalta se tuntuu:

You know I dreamed about you
For twentynine years before I saw you
You know I dreamed about you
I missed you for, for twentynine years

Eikä Kings of Conveniencen Winning a battle, losing a war ole todellakaan kirjoitettu vanhemmuudesta, mutta jotain siinä tuntuu sopivalta. Ehkä kuvaavinta tässä on se, että mukana on myös yksi Scandinavian Music Groupin biisi. Yleensä ei siis kestä kyseistä bändiä yhtään. Tätäkö lapsen hankkiminen tekee aivoille?