Diversiteetti.
Kuten hyvin tiedetään, moni tuore äiti kaipaa ja hankkii ns. mammakavereita eli ihmisiä samassa tilanteessa. Mammakavereille voi huoletta höpöttää lapsen vatsan toiminnasta eivätkä he ihmettele jos univaje saa lauseet katkeamaan. Kohtalotovereilla on aikaa päivälläkin kahvitella vaunuystävällisissä paikoissa ja kiertää Töölönlahtea. Minulla on omasta takaa muutama hyvä ystävä, jolla on lapsia, joten en ole vielä ainakaan kaipaillut uusia. Muutaman vanhan tutun kanssa olen kyllä kahvitellut aiheen tiimoilta ja se on ollut mukavaa. Mä ehkä jopa ihan vähän vierastan ajatusta mammaporukasta, koska olen tavallaan vähän epävarma omasta mutsiudestani ja jännäilen, että arvostelisiko muut.
Tänään tajusin, että vähintään yhtä tärkeää on myös ne muut kaverit. Käytiin tukiäitiystävän ja meidän yhteisen ystävän (jolla ei ole lapsia) kanssa kahvilla ja olihan se kätevää, kun mukana oli yhdet apukädet. Mulle esimerkiksi voideltiin leipä, kun pitelin sylissä tota pientä tyyppiä!
Sitten illemmalla tuli yksi ystävä (jolla ei ole lapsia) käymään ja juteltiin kaikesta tärkeästä, paljon myös vauvoista. Pääsin viemään roskat, syötiin mangoa ja ystävä sai vauvaterapiaa. Mietin, että sen lisäksi, että on hyvä puhua muutakin kuin vauvajuttuja, on hienoa olla lapsettomia ystäviä sen takia, että ne myös jaksaa olla eri tavalla kiinnostuneita niistä lapsista, kuin toiset pikkulasten vanhemmat varmaan jaksaisi. Jos vauva on vähän spesiaalia seuraa, siitä jaksaa olla innostunut eri tavalla. (Vaikka kyllä me tukiäitiystävän kanssa toistemme lapsia ihastellaan myös.) Yhtä lailla on ollut avartavaa, kuulla vinkkejä ja neuvoja niiltä ystäviltä, joilla on vähän vanhempia lapsia, niitä voisi ehkä olla enemmänkin. Painottasin tässäkin siis diversiteettiä: erilaiset elämäntilanteet on ystäväporukan rikkaus.
Sen verran olen kyllä vauvan myötä jyrkistynyt, että nykyään pidän ihmisessä sangen epäilyttävänä piirteenä sitä, jos se ei suhtaudu lapsiin edes peruspositiivisesti. Onneksi mun kaikki hyvät ystävät toimii juurikin niin, riippumatta niiden omasta perhetilanteesta.