Herkkyys.

Yksi klisheinen raskausoire huvittaa mua uudestaan ja uudestaan: itken ihan joka asiasta. Tietysti, kun aloin bussissa lukea artikkelia lapsen kuolemasta, tajusin, että tää ei nyt ehkä ollut paras idea. Mutta ei sen tarvi olla mitään noin suurta. Esimerkiksi Humans of New York on aika paha. Ja tämä biisi.

Aloin myös itkeä kun näin entistä poikaystävääni (jonka kanssa olen aika huonoissa väleissä) ja se vaikutti olevan aidosti onnellinen mun puolesta. Olisin varmaan voinut hillitä kyyneleeni, mutta jos kuulumisten vaihdon kolmannessa lauseessa sanotaan ”mulla oli tavallaan hermoromahdus”, miksi yrittää? Lapsen odottaminen tuo jotenkin esiin sellaisen arkielämän eeppisyyden, jonka äärellä on hankala olla herkistymättä.