Lukusuosituksia 5.

Tunteet ovat käsittääkseni yllättävimpiä asioita, joita lapsen saantiin kuuluu. Moni ihminen kuvailee tunteitaan vastasyntynyttä lastaan kohtaa rakastumiseksi. Ja sitähän se on myös tieteelliseltä kannalta. Elämä on kyllä ihmeellistä! The Atlanticin artikkelissa avataan aivo- ja hormoniprosesseja, jotka saavat ihmiset tuntemaan kaikkia kreisejä juttuja, joita lasta kohtaan tunnetaan. 

Olen aina puolivitsillä sanonut, että toivoisin saavani pojan, koska pojat aina vähän palvovat äitejään. Ja koska yksi äiti–tytär-suhde elämässä riittää. Toisaalta, kun tulin raskaaksi, pojan saaminen tuntui ihan absurdilta. Niin kuin että miten minusta – naisesta – voi syntyä mies? No, nyt näyttäisi siltä, että tyttöhän se taitaa olla ja ajatus on minusta tosi kiva. Eihän sukupuoli tarkoita vielä oikein mitään, mutta täytyy myöntää, että sen tietäminen on helpottanut lapsen ymmärtämistä joksikin todelliseksi. Oma äitini on muuten tosi mukava, enkä tunnistanut hänessä näitä Voxin artikkelissa esiteltyjä malleja, jotka kielititeilijät ovat  äitien ja tyttärien riitojen taustalla. Silti se onnistuu saamaan mut primitiivisen raivon vartaalle sekunneissa. Mikäköhän hemmetti siinäkin on?