On sillä isäkin.

Tähän raskauteen liittyvistä huolista yksi iso on tietenkin se, että tuntuu mun mielestä tosi epäreilulta, että mä oon tehnyt tämän päätöksen yksin. Mua ei siis huolestuta se, miten selviän yksin. Kyllä kaikki jotenkin hoituu. Mua huolestuttaa vastentahtoisen isän asema. Mies joka ei haluaisi olla paska faija, mutta kokee, että ei nyt voi olla muutakaan.

Meille aina hoetaan, ihan aiheesta, että kyseessä on naisen ruumis ja naisen päätös ja nyt minä päätin sitten matkustaa tällä lipulla. Mun ruumis, mun päätös, niinhän se on. Mutta itsekäs päätös se on joka tapauksessa ja on mun mielestä erittäin ok, että vähän koen siitä syyllisyyttä.

Siksi, että tää on mun projekti, olen päättänyt ja yrittänyt olla lapsen isälle super reilu. En halua siltä yhtään mitään.

Tämä teksti on oikeasti kirjoitettu melkein kokonaan jo reilu kuukausi sitten, mutta nyt vasta uskallan ryhtyä julkaisemaan näitä. Ensin tulee siis monta vanhaa tekstiä ja välillä jotain uusia.