Pohdin aika usein sellaisia minimaalisia vauvoihin liittyviä tapoja, jotka on melkein sääntöjä. Kuten esimerkiksi sitä, että vauvan kanssa olisi tosi outoa lähteä ulos kantamalla sitä sylissä. Pitää olla rattaa tai joku kantolaite. Sitten vauvalla pitää aina ulkona ollessa olla joku hattu. Onko sekään oikeasti tarpeellista?
Hyvin poikkeuksellisesti muistan erittäin hyvin mitä tein illalla tasan vuosi sitten. Muistan, että olin Efterklangin hienolla keikalla Meidän festivaaleilla. Ennen keikkaa join puolikkaan pullon roséviiniä jollain järvenpääläisellä terassilla ja poltin paljon tupakkaa. Muistan, että paluumatkalla festivaalin minibussikuljetuksessa oli kiva tunnelma. Muistan, keneen kaverini kaveriin törmäsimme.
Sitä en muista, että sanoinko ystävälleni mitään siitä mitä minun pitää huomenaamulla tehdä. Muistelen, että ajattelin sitä. En ihan tarkkaan muista, mitä asiasta ajattelin. En varmastikaan pitänyt oikeasti mahdollisena, että se olisi muuta kuin varmistelua. En varmastikaan tiennyt, että siitä huomisesta tulisi mun elämäni hämmentävin ja selkeyttävin päivä. Vaikka myöhemmin olen miettinyt, että kai mä jotenkin muka tiesin, että se testi on positiivinen, en mä kyllä tiennyt. Kyllä mä ihan aidosti yllätyin.
Seuraavankin päivänkin muistan aika hyvin. Siitä sitten kahdeksan kuukauden ja yhden päivän päästä musta tuli äiti. Sitä mä en kyllä koskaan voi unohtaa.