Iltasatu on ihanuutta

mde

Halleluja! Lapsen elämässä on koittanut vaihe, jota odotin oikeastaan jo kauan ennen sen syntymää, aina kun ylipäätään haaveilin lapsesta. Meillä nimittäin luetaan nykyään iltasatu!

Olen lukenut lapselle paljon ihan sen ensimmäisistä viikoista lähtien, ja lapsi on jo pitkään jaksanut kuunnella ihan kunnon satuja, sellaisia kuvakirjoja, jossa kullakin sivulla on suht vähän tekstiä, eikä sivuja ole parikymmentä enempää. Ja olemmehan me toki lukeneet iltaisin jo pitkään, sillä iltapalan ja iltapesujen jälkeen iltamme on lähes aina sujunut nojatuolissa sylikkäin lueskellen. Nyt on silti otettu mielestäni merkittävä askel, sillä nyt lapsi kuuntelee sadun hämärässä huoneessa, sängyssä maaten ja vain kuunnellen satua.

Pidän juuri sitä merkittävänä kehitysaskeleena, että lapsi jaksaa ihan vain kuunnella ja toisaalta sitä, että se nukahtaa lukemiseen. Koen nimittäin itse paljon helpommaksi odotella sitä nukahtamista samalla lukien, kuin että hoilottaisin tuutulaulua loputtomiin tai vain istuisin hiljaa pimeässä huoneessa pohtien mielessäni, että kauankohan tässä nyt tällä kertaa kestää.

Toistaiseksi näinä muutamana kertana lapsi on aina halunnut kuulla ”Muumimammaa” eli Kuinkas sitten kävikään -kirjaa. Olemme lukeneet sitä viimeaikoina muutenkin paljon, mutta vain nukkumaan käydessä lapsi jaksaa kuunnella koko kirjan läpi. Vaikuttaa siltä, että kirjan rytmi miellyttää lasta, ja varmaan se sopii hyvin nukahtamiseenkin. Lisäksi luulen, että tekstin tuttuus on tärkeää.

Tutuksi se on kyllä tullutkin, sillä pystyn lausumaan kirjaa sivukaupalla ulkomuistista.Onneksi se teksti on aivan ihanaa, ja jaksan nauttia siitä joka kerta.Ajatelkaa nyt: ”puut kolkon korven kohisee, kun tuuli ähkyy, huokailee”tai: ”Kaikk’ on nyt vaarat vältetyt, he kotiin saapuneet on nyt”.

Vähitellen alan itse silti kaivata vaihtelua, joten seuraavaksi aion kokeilla Avain hukassa -kirjaa, jos sen riimit miellyttäisivät myös lasta. Ajattelin kyllä pian kokeilla myös kuvattomia kirjoja, kun lapsi ei niitä kuitenkaan siinä vaiheessa katsele.

Siispä: Peppi-romaani ja Uppo-Nallet, pian kohtaamme! Voi, miten olenkaan odottanut tätä.

Kommentit (1)
  1. Kiitos, kun jaat kokemuksiasi!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *