Kirja, joka palautti uskoni lukemiseen

Viime vuonna oli monesti vaikea tarttua kirjaan ja lukea. Tuntui myös siltä, että luin paljon keskihyviä kirjoja, eikä kovinkaan moni viime vuonna lukemistani kirjoista päässyt lempparikirjojeni listalle. 

Usein ongelmana oli se, että kirja ei pitänyt otteessaan, jolloin meni pitkään, että kirjan sai luettua. Oli myös vaikea uppoutua moniin kirjoihin, kun oli paljon muutakin tekemistä. 

Joukkoon mahtui kuitenkin myös yksi selkeä poikkeus. Se oli Liane Moriartyn Mustat valkeat valheet.

Liane Moriarty: Mustat valkeat valheet

Ostin Moriartyn kirjan mukaan Splitin-reissulle syksyllä, ja siellä sen myös luin. 

Instagramiini kirjoitin kirjasta näin:

Oon ties kuinka pitkään lukenu kasan keskinkertaisia kirjoja, jotka ei oikein imaise mukaansa ja olo on lukemisen jälkeen blaah. Oon alkanut miettiä, että enkö enää jotenkin osaa syventyä kirjoihin, kun mikään ei vie mukaanan. Noh, lomalla luin Liane Moriartyn Mustat valkeat valheet, ja jes! Luin monta tuntia (nukahtamatta), enkä ois millään malttanut laskea kirjaa käsistäni. Tää oli sopivan kevyt, mutta ei hömppää, ja piti jännityksen yllä loppuun asti. Uskoni lukemiseen on palautettu. 

En ole ainoa, joka Moriartyn teokseen on tykästynyt. Suosittelin kirjaa ystävälleni, joka kehui kirjaa myöhemmin ja oli puolestaan suositellut sitä eteenpäin. Myös sukulaistätini oli sattumalta lukenut tämän ja muutkin Moriartyn suomennetut kirjat, ja kehui kaikkia kovasti. 

Pikainen juonikuvaus: Kirja on murhamysteeri, jota keritään auki kolmen naisen, Madeleinen, Celesten ja Janen, näkökulmista. Naisia yhdistää viisivuotiaat lapset, ja tapahtumat sijoittuvatkin koulumaailmaan. Kirja on hauska, mutta käsittelee samalla vakavampiakin teemoja. 

Vahva suositus!

Pst! Sarjasta on tehty mini-tv-sarja, jonka pääosissa ovat Reese Witherspoon, Nicole Kidman ja Shailene Woodley

Kulttuuri Kirjat

Miksi Girls-sarjan alastomuus ärsyttää?

Girls 6. kausi

Kuva: HBO Nordic

Televisiosarja Girls jatkui tänään uusilla kuudennen ja viimeisen tuotantokauden jaksoilla, kuten varmasti about kaikki yhtäkin blogia lukevat tietävät. Toisin kuin monet suosittujen lifestyleblogien kirjoittajat, minä en ole nähnyt viimeisen kauden kolmea ensimmäistä jaksoa ennakkoon, joten en voi antaa vinkkejä siitä, mitä on luvassa. 

Anyway, katsoin kutoskauden ensimmäisen jakson tänään, ja päätinpä kirjoittaa hieman tuntojani tuosta paljon kohkatusta sarjasta. Tosin Eeva ja Jenna tarttuivat jo asiaan, jota olen itsekin pyöritellyt mielessäni oikeastaan aina kun olen sarjaa katsonut: sarjan (inho)realismiin. 

Ongelmana on siis se, että samalla kun Girls on tehnyt helvetin arvokasta työtä siinä, että sarja on kuvannut erikokoisia naisia alasti ja näin laajentanut huomattavasti sitä naiskuvaa, jota televisiossa on aiemmin näytetty, sarja tuntuu vetävän tämän jotenkin överiksi. 

Sarjaa on kehuttu realistisesti just siksi, että naiset siinä ovat muitakin kuin mallinmitoissa olevia karvattomia ja rasvattomia tyyppejä. Sarja on näyttänyt todenmukaista kuvaa naisista, seksistä ja milloin mistäkin. 

Sitten se ongelma. Miksi pitää vetää homma överiksi? Uudessa muusassa tartuttiin siihen, kuinka ylipainoiset hahmot kuvataan likaisina. Mua taas tavallaan vaivaa se jatkuva alastomuus, ihan sama kenen suunnalta se tulee. Jollain kaudella Hannah lähti baariin jossain ihme Uuno Turhapuro -verkkopaidassa ilman että paidan alla oli mitään, kuinka realistista toi nyt on? (Ja siis pointtina se, että tokihan noin saa tehdä ja pitää olla vapaus tehdä, mutta kuinka moni oikeasti tekee noin? Eikö se ole ihan fyysisestikin epämukavaa?) Jotenkin tämmöinen jatkuva itsensä alasti esittely joka paikassa ärsyttää, tuntuu, että pitää oikein alleviivata sitä, että ”tässä minä nyt olen tämän kokoinen ja voin mennä joka paikkaan alasti tai melkein alasti, eikä siinä pitäisi olla kenenkään mielestä mitään outoa”.

Samoin tässä uusimmassa jaksossa (nyt seuraa pieni SPOILERI) yhdessä kohtaa Jessa hengaa kasuaalisti alasti sohvalla (okei ehkä Jessan kohdalla tämä nyt ei ole niin outoa), eikä ole moksiskaan kun Ray saapuu asuntoon. Ja eikä siinä mitään, tokihan saa hengata kotona alasti niin paljon kuin haluaa, mutta kuinka moni oikeasti tekee niin? (Tästä oli joskus puhetta yhdessä entisessä työpaikassa, silloin yksi henkilö kertoi olevansa usein alasti kotonaan – porukkaa tässä keskustelussa oli varmaan viisi tai kuusi henkilöä.) + Tässäkään sarjassa ei koskaan näytetä miehen etumusta. Esimerkiksi tuossa sohvakohtauksessa (SPOILERI) Adamilla oli Jessan seuraan liittyessä bokserit jalassa. Että miksi ne miehet sitten eivät pyöri samalla tavoin alasti kuin naiset?

Mietin sitäkin, että johtuuko tää jatkuva alastomana hengailu varsinkin Hannahin kohdalla siitä, että Jenkeissä tuntuu olevan niin tiukassa se, kuka saa olla alasti ja milloin saa näky ihoa. Että pitää vetää överiksi, että viesti menee perille. Ehkä siksi minusta suomalaisena tuntuu oudolta tommonen alastomana joka paikassa pyöriminen, koska täällä alastomuus on huomattavasti neutraalimpaa kuin Yhdysvalloissa. 

Tuntuu myös tosi tyhmältä miettiä tätä näinkin paljon, kun taustalla on varmasti ollut ajatus siitä, että jokainen saa käyttäytyä kuin haluaa. Ja tätä kannatan itsekin. 

Nykyään sarjan alastomuus ei enää kamalasti katsottaessa jaksa ärsyttää tai herättää muitakaan tunteita (toisin kuin tästä tekstistä voisi päätellä heh). Lähinnä mietin, että jaahas, siinä se Hannah taas pyörii nakkena, jatketaan mielenkiintoisten juonikuvioiden ja ihmissuhteiden parissa. Eli kait se Dunham sitten on jossain määrin onnistunut normalisoimaan tätä alastomuusasiaa.

Alastomia Girlsejä ja heidän ihmissuhdekiemuroitaan voi pällistellä HBO Nordicilla, joka näyttää 6. kauden jaksot tuoreeltaan maanantaisin. 

 

 

Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään