Seksin käsikirjoituksen laajentaminen

Hetkinen, hetkinen. Käsikirjoituksen? Eihän tässä nyt missään elokuvassa näytellä!

Vai näytelläänkö? Pysähdytäänpä hetkeksi miettimään, mitä sana seksi tuo mieleen. Seksi on tekoja, jotka tapahtuvat. Jos puhutaan seksistä kahden tai useamman ihmisen kesken (siis muunlaisesta seksistä kuin masturboimisesta), pelissä on mukana myös vuorovaikutus, eli kommunikaatio.

Tämä seksissä läsnä olevien ihmisten välinen kommunikointi määrittelee sen, mitä seksissä tapahtuu. Ja jos on vaikea kertoa tarpeistaan ja toiveistaan seksin suhteen, turvaudutaan seksissä helposti, ja todennäköisesti myös tiedostamattomasti, vallitsevaan kulttuuriseen käsikirjoitukseen.

Mitä tämä kryptinen ”vallitseva kulttuurinen käsikirjoitus” sitten tarkoittaa? Ja onko siitä haittaa? Kyllä, haittaa siitä on. Katsotaanpa, miksi.

Tutkimusten mukaan naiset saavat heterosuhteissa merkittävästi vähemmän orgasmeja kuin miehet. Ilmiötä kutsutaan orgasmikuiluksi, englanniksi orgasm gap. Samaa sukupuolta olevien välisissä seksisuhteissa orgasmien saaminen on tasa-arvoisempaa. Heterosuhteiden orgasmikuilu kertoo sekä seksikulttuurimme yhdyntäkeskeisyydestä, että naisen nautinnon toissijaisuudesta. Naisen orgasmilla on hankalasti saavutettavan maine, ja jos se ei tule ”helposti”, sen suhteen saatetaan luovuttaa, tai siitä ei edes keskustella. Siihen ei välttämättä edes tähdätä, koska mies yleensä ottaen kuitenkin laukeaa, ja kulttuurisen käsikirjoituksemme mukaan heteroseksi loppuu siihen, että mies laukeaa.

Kirjoitan tätä postausta tarkoituksellisesti hieman kärjistetysti, mutta ongelma on todellinen ja aiheuttaa sen, että moni heteronainen jää paitsi mielettömästä määrästä upeaa nautintoa.

Tiedän, koska elin itse juuri sellaisessa suhteessa vuosikausia. Luulin, että minä en sitten vaan saa orgasmeja. Enkä syytä silloista puolisoa mistään, me vain olimme vaniljaan ja normeihin tyytyviä taviksia, joiden käsitys seksistä oli suunnilleen pop-kulttuurin varassa. Ja voi hyvänen aika, miten hitokseen heteronormatiivinen, yhdyntäkeskeinen, vajavainen ja tylsä onkaan Hollywood-leffojen seksikuvasto! Siitä en kehota koskaan etsimään seksi-inspiraatiota!

Kun äärimmäisellä sattuman kaupalla törmäsin nykyiseen puolisooni, sain nopeasti valtavia oivalluksia seksuaalisen nautinnon laajuudesta ja mahdollisuuksista. Aiemmasta poikkeavaa oli se, että minun orgasmini olivat uudelle kumppanille lähtökohtaisesti tärkeitä, ja hän oli valmis näkemään niiden eteen paljon aikaa ja vaivaa. Minun identiteettini Naisesta, Joka Ei Laukea -> Naiseksi, Joka Todellakin Laukeaa oli muutokseltaan raju ja käänteentekevä. Huokailin loputtomasti ihmetyksestä. Ai TÄSTÄKÖ tässä olikin kyse? Tän mä haluan kaikille!

Long story short, kohta olenkin seksuaalineuvoja, jotta pääsen opastamaan muitakin sen suuremman, uskomattoman nautinnon äärelle. <3

Ja yksi niistä tärkeimmistä askelista suuremman nautinnon äärelle on juurikin seksin käsikirjoituksen laajentaminen. Palataanpa postauksen alkuun. Mitä tekoja ja tapahtumia juuri sinä ajattelet, kun ajattelet seksiä? Jos olet hetero, ajattelet todennäköisesti yhdyntää eli penetraatiota. Kivaahan sekin on, mutta seksi voi olla todella paljon muutakin. Sellaista, mikä todella räjäyttää tajunnan.

Konkreettisia vinkkejä seksin käsikirjoituksen laajentamiseen:

1) Luovu seksin osa-alueiden arvottamisesta. Niin sanottu esileikki voikin olla sitä parasta seksiä, niin kuin etkot yleensä ovat paremmat kuin varsinaiset bileet. Tyydyttäkää toisianne käsin ja suin, sormin ja kielin niin pitkään kuin huvittaa, eikä ”paikkojen lämmittämiseksi” yhdyntään tähdäten. Yhdyntää ei tarvitse olla lainkaan, ja silti saatatte huomata olevanne aivan hiessä, hengästyneitä ja täysin tyydyttyneitä.

2) Ylläpidä arjessa suloista tuhmuutta. Seksi ei ole mikään harvinainen lohikäärme, jota tarvitsisi erikseen jahdata voidakseen sitä harrastaa. Seksiä ON tuhmat kuvat kumppanille WhatsAppiin kesken työpäivän. Seksiä ON pepun taputtelut ja niskasuudelmat kesken ruoanlaiton. Seksiä ON näykkiä ja lipoa toisen korvanlehteä kiusoittelevasti kaikki vaatteet päällä. Seksiä ON kaikki, mikä seksiksi kumppaneiden kesken sovitaan, ja mistä aiheutuu nautintoa ja kutkuttelevaa hyvää mieltä.

3) Puhu, keskustele, kerro, kysy. Jos ei ole tottunut kommunikoimaan tarpeistaan kesken seksitilanteen (niin kuin minä en ennen vanhaan todellakaan ollut), niin seksistä ja siihen liittyvistä mieltymyksistä kannattaa aloittaa puhumaan kumppanin kanssa vaatteet päällä, silloin kun molemmilla on hyvä ja rauhallinen hetki ja olo. Seksistä puhuminen kannattaa tietenkin aloittaa myönteisen kautta: kertoa siitä, mistä erityisesti pitää, tai mitä haluaisi kokeilla. Kehumalla auliisti jotakin, mitä kumppani on seksissä tehnyt, saa melko varmasti samaa uudestaankin. Melkein jokainen haluaa olla hyvä rakastaja, mutta melkein jokaisen on vaikeaa ottaa vastaan rakastajan taitoihinsa liittyvää kritiikkiä.

Seksistä puhumisen tueksi suosittelen aina tätä Väestöliiton tuottamaa Sex Menu -keskustelutyökalua. Jokainen, jolle olen sitä suositellut, on innostunut siitä kovasti, joten uskallan suositella sen käyttöä laajemminkin. Sex Menu on rakenteeltaan nerokas. Sen avulla tulee puhuttua seksistä hyvin monipuolisesti, ja siihen kannattaa turvautua varsinkin silloin, jos on hankala löytää tai saada seksiin liittyviä sanoja ulos itsestään.

Myös Elina Tanskasen kirja Parempaa seksiä on luottopakkini, jota suosittelen seksistä kommunikoimisen tueksi ja nautinnon löytämiseksi hyvin usein. Parempaa seksiä on helpoiten saatavilla e-kirjana.

4) Vaivannäkö ja halun herättely. Olen aikaisemminkin kirjoittanut spontaanin ja responsiivisen halun eroavaisuuksista, tässä postauksessa. Jos jää odottelemaan, milloin haluttaa, ja harrastaa seksiä vain spontaanista halusta, tulee todennäköisesti harrastaneeksi paljon vähemmän seksiä kuin silloin, kun on valmis näkemään vaivaa halun heräämisen eteen. Tietenkään ei tarvitse, eikä todellakaan kuulu väkisin herätellä halua ja harrastaa seksiä. Mutta jos tiedostat itsessäsi, että haluaisit haluta enemmän, palaa silloin kohtaan 2) tässä listassa.

Kiinnitä huomiota asioihin, joista nautit. Ovat ne sitten esteettisiä, tuoksuja, tuntoaistiin liittyviä, joitakin tiettyjä piirteitä kumppanissasi… Minä usein liimaudun puolisoni viereen ja nuuhkin hänen niskaansa ja hiuksiaan. Jo niiden tuoksu herättää minussa halua ja nautintoa. Itselleen kannattaakin etsiä portteja nautintoon, kaikenlaiseen nautintoon. Nautinnon portteja tietoisesti useammin availemalla myös aistillisuus ja haluaminen todennäköisesti lisääntyvät.

Saat siis itse mennä halusi luo. <3

Ja, kuten sanottua, naisen orgasmi vaatii usein enemmän aikaa ja vaivannäköä kuin miehen, mutta se ei tee siitä millään lailla vähempiarvoista tai toissijaista. Harva nainen laukeaa yhdynnässä, siinä Hollywood-leffat ovat yhtä hevonkukkua. Klitorisstimulaatiota kannattaa kokeilla tutkimusmatkailumielessä, kunnes JYSÄHTÄÄ. Marja Kihlströmin kirja Iso O on erittäin suositeltavaa luettavaa jokaiselle vulvalliselle, joka etsii orgasmejaan, tai haluaa parantaa niitä.

5) Pois orgasmikeskeisyydestä. Tiedän. Juuri, kun olen toitottanut naisen orgasmin tärkeydestä, sanonkin sitten näin. Mutta klisee, joka on kulunut sileämmäksi kuin maratoonarin kengänpohja, pitää paikkansa: matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Seksissä ei ole millään lailla kyse suorituskeskeisyydestä, ja orgasmin tavoitteleminen lipsahtaa helposti suoritukseksi.

Seksi on aikuisten herkkukauppa täynnä kaikkia maailman ihanimpia ruokia. Jos uit nopeinta mahdollista kroolia kohti orgasmikarkkeja, jäävät muut herkut matkan varrella paitsioon. Jokainen niistä saattaa olla uusi suosikkisi, joten maistele ja nautiskele usein ja rauhassa. Orgasmi saattaa yllättää takavasemmalta kuitenkin, sellaisesta ärsykkeestä, josta et olisi sitä arvannutkaan saavasi. 😉

***

Jos kaipaat enemmän vinkkejä seksin käsikirjoituksen laajentamiseen, orgasmiesi parantamiseen tai nautinnon lisäämiseen elämääsi, käynti seksuaalineuvojalla on erinomainen ajatus! Sitäkin varten me olemme olemassa. <3

Hyvinvointi Parisuhde Hyvä olo Tasa-arvo

Seksuaalisuus voimavarana vakavassa sairaudessa

sisältövaroitus: kasvain, syöpä ja syöpähoidot

Toukokuun puolessa välissä minulla alkoivat voimakkaat päänsäryt, jotka eivät loppuneet särkylääkkeillä. Lisäksi olin niin väsynyt, että vaikka vietin päivät pääsääntöisesti nukkuen, se ei auttanut mitään. Kun aloin vielä oksennella ja saada näköhäiriöitä, minua patistivat lääkäriin sekä puoliso että esihenkilö. Viikon kärsimisen jälkeen meninkin lääkäriin, joka kirjoitti minulle lähetteen pään kuvauksiin yliopistolliseen sairaalaan.

Pään kuvauksista löytyi kasvain, ja minä jäin niiltä horjuvilta sijoiltani sairaalaan viikoksi. Kasvain leikattiin neljäntenä päivänä sairaalaan jäämisestä, ja muutama päivä leikkauksen jälkeen minä kotiuduin ristiriitaisten uutisten kanssa. Minulla oli ollut pahanlaatuinen aivokasvain, mutta se oli leikattu onnistuneesti pois harvinaisen aikaisessa vaiheessa. Harvinaisen aikaisessa siksi, että kasvaimen alla oli ollut kananmunan kokoinen kysta eli nesteestä muodostunut toinen kasvain, joka ei antanut sen pahanlaatuisen levitä enempää ilman rajuja oireita. Myös kysta tyhjennettiin leikkauksen yhteydessä.

Olen ollut loputtoman kiitollinen sille kystalle.

Nyt minulla on diagnoosin mukaisesti aivosyöpä, ja käyn kuuden viikon pituista sädehoitojaksoa läpi. Vointini on onneksi rankkoihin hoitoihin nähden melko hyvä. Leikkaus vei kaikki kasvaimesta aiheutuneet oireet mennessään, ja nyt koen oireilevani sädehoidon lisäksi syömieni solunsalpaajien vuoksi. Ne tappavat tällä hetkellä kaikkia uusiutuvia solujani, mutta kaikkien muiden paitsi syöpäsolujen pitäisi selvitä kuurista ja jatkaa kukoistustaan sen jälkeen. Oireina ovat tällä hetkellä mm. väsymys ja helposti väsähtäminen, hitaasti toimiva vatsa, entisen fyysisen vahvuuteni sijaan heikkous, ja lisäksi suu on koko ajan palaneen tuntuinen ja kuivuu helposti.

Kukaan ei tiedä, uusiutuuko kasvaimeni joskus tulevaisuudessa, ja jos se uusiutuu, miten minun sillä kertaa käykään? Tämän skenaarion kanssa olen käynyt suurimmat kamppailuni, ja joutunut tekemään etukäteen surutyötä sen mahdollisuuden kanssa, että unelmani eivät välttämättä toteudukaan. Kukaan ei saa valita päiviensä määrää, mutta minulla se on todella kouriintuntuvaa. Olen itkenyt sitä, etten välttämättä näe lasteni kasvavan aikuiseksi. Olen itkenyt sitä, että en välttämättä pääse koskaan sinne puutaloon asumaan, josta olen ikäni haaveillut. Olen itkenyt sitä, että minusta ei välttämättä koskaan tule seksuaaliterapeuttia.

Ja silti minä olen pystyssä. Minusta tulee seksuaalineuvoja. Se on varmaa. Sitä minulta ei vie mikään pois. Tiedän, että olen hyvä puhumaan ihmisten kanssa seksuaalisuudesta, ja että minulla on siitä valtavasti sekä tietoa, että ymmärrystä. Minä olen hyvä sekä vuorovaikutus- että tunnetaidoissa, minä kohtaan ihmisen niin, että hän todella tietää tulleensa kuulluksi ja nähdyksi. Näiden ominaisuuksieni takia minä haluan terapeuttiseen työhön.

Seksuaalineuvojakoulutus on kasvattanut minua valtavasti. Olen oppinut, miten rajallinen jokainen meistä on, mutta myös sen, miten paljon potentiaalia jokaisessa on. Olen oppinut murtamaan tabuja ja häpeää, ja saanut paljon vahvistusta sille, että keskityn elämässä oikeisiin asioihin. Seksuaalisuus on valtava voimavara, jota ei hyödynnetä yksilöiden henkilökohtaisen hyvinvoinnin kasvattamisessa lähellekään riittävästi.

Onneksi minulla on jo käytössä tuo supervoima. Se on auttanut läpi synkkyyden, äkillisen pohjan putoamisen ja kriisin päälle vyörymisen. Sairaalassa en ajatellut seksiä suunnilleen hetkeäkään, ja kotiin päästyäni olin leikkauksen jälkeisistä, turvonneista kasvoistani häpeissäni. Onneksi puolisoni otti minut syliinsä niin kuin aina ennenkin, ja vakuutti että olen kaunis. Eikä kenenkään arvo ole kauneudessa, mutta juuri sillä hetkellä ne olivat ne sanat, joita minä tarvitsin. Olen oppinut olevani sittenkin turhamainen ulkonäköni suhteen… Kuten olen turhamainen saamani huomionkin suhteen! Se, että suhteemme intohimo on kestänyt läpi tämän terveydellisen kriisini, on lottovoitto. En tiedä, miten se olisi kestänyt, jos se ei olisi arjessamme tiiviisti läsnä muutenkin. Kehoitan siis vaalimaan hellyyttä, himoa ja lämpöä arjessa. Ne kantavat arvaamattoman pitkälle.

Sairaalassa kyselin hoitajilta, asettaako uusi tilanteeni rajoituksia seksielämälle. Ei kuulemma. Seksiä saa harrastaa voinnin mukaan, eikä sillä onnistu rikkomaan mitään aivoissaan. Orgasmini ovat välillä hyvinkin voimakkaita, mutta eivät vahingoita toipumassa olevia aivojani. Mainiota! Totta puhuen rajoitukset seksielämässä olisivat saattaneet olla minulle hankalampia kestää, kuin epävarmuus tulevaisuudesta. Seksi on tässä ja nyt, tekoja. Tulevaisuus on oikeasti jokaisella epävarma.

Seksuaalisuus on kuitenkin jotakin seksiä enemmän, ja syvemmällä. Seksuaalisuus on ihmisen syvintä ydintä, tarve olla yhteydessä muihin, tarve tulla hyväksytyksi, tarve saada kiintymystä, hellyyttä ja lämmintä vuorovaikutusta. Seksuaalisuus on myös sitä, miten ilmaisemme itseämme, millaisina haluamme tulla nähdyiksi.

Syöpätaistelu herätti minun seksuaalisuuteni roihuamaan. Seksi on vahva muistutus elossa olemisesta. Se on minulle myös turvaa ja kiintymystä, niitä mitä tarvitsen kaiken myrskyävän epävarmuuden keskellä. Seksi kertoo minulle, että en ole eristyksissä tai yksin, vaikka olenkin sairas. Aloin myös kuvata itseäni enemmän kuin koskaan, sellaisena, jollaisena haluan muistaa itseni, jos tästä romahdan. Rehellisesti sanottuna puhelimeni on nyt täynnä vähäpukeisia kuvia itsestäni, ja rakastan niistä jokaista vimmatusti. Nekin kertovat minulle, että olen elossa. Ja että olen kaunis.

Sooloseksi eli masturbointi on myös jotakin, mitä voin lämpimästi suositella kaltaisilleni vakavasti sairastuneille. (Omien voimien mukaan toki.) Se ylläpitää yhteyttä omaan kehoon, ja on mitä kauneinta itselle annettua hoivaa. Nautinto tekee hyvän olon, ja ne hyvän olon kokemukset ovat sairauden keskellä kultaakin kalliimpia.

Moni hoitaja, lääkäri ja myöskin työterveyspsykologi on tämän matkan varrella sanonut minulle, että tee nyt itsellesi merkityksellisiä asioita. Tee sitä, mistä saat voimaa. Minulle ne ovat olleet näitä yllä mainitsemiani asioita, kuohuvan politiikan seuraamisen ja runojen kirjoittamisen pariin palaamisen lisäksi.

Vakavan sairastumisen vaikutus omaan seksuaalisuuteen on (jälleen kerran) ennen kaikkea yksilöllistä. Siksi toivoisin, että jokaiselle vakavasti sairastuneelle tarjottaisiin ja järjestettäisiin hyvinvointialueen puolesta käynti seksuaalineuvojalle. Toki siitä saisi kieltäytyäkin. Mutta turvallinen tila seksuaalisuudesta keskustelemiseen ammattilaisen kanssa elämän kriisiytyessä terveyden vuoksi olisi jotakin, millä voisi olla yllättävän suuria vaikutuksia sairastuneen henkiseen hyvinvointiin. Tämän olen todennut omassa sairastamisessani, koska minulla on ollut valmiiksi käytössäni keinot valjastaa seksuaalisuuteni suureksi voimavarakseni. Tiedän kuitenkin kipeästi, että jokaisella ei ole. Siinäkin haluaisin päästä auttamaan.

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Terveys