Puolison kynästä: Ei enää vauvoja!

Kun isäni sai alkoholia vereensä, siitä saattoi tulla joko pahapäinen paskapää, virnuileva veitikka tai tunteikas törppö. Kerran juotuaan se taisi olla jossain kahden viimeksi mainitun välimaastossa kertoessaan noin minulle tippa silmäkulmassa siitä, miten mä olen sen elämän hienoin saavutus. Ihan kivasti sanottu, mutta isäni saavutukset huomioiden se on vähän sama kuin jos olisi tullut ensimmäiseksi jossain ”Kiintein ripuli” -kisassa. Oli miten oli, tuolloin se myös uskoutui minulle siitä, miten sillä todennäköisesti on pari lasta myös ulkomailla ja naureskeli, miten jossain Kairon tai Pietarin kaduilla saattaa kävellä vähän minun näköiseni, pari vuotta nuorempi tyttö tai poika. Se teki paljon keikkatyötä, rakennusmiehiä kun oli. Se myös kehui, miten ulkomailla naiset ovat paljon kauniimpia kuin Suomessa ja että joku päivä vielä se muuttaa sinne pysyvästi. Sitten se meni ottamaan vessaan huikkaa piilopullosta ja ennen pitkää sammahti sohvalle. Jäin pohtimaan noita mahdollisia sisarpuolia, muistaakseni piirsin niistä kuviakin. Olin seitsemänvuotias.

Niinä lyhyinä hetkinä, kun olen seksuaalisen ja parisuhteellisen myöhäisheräämiseni jälkeen ollut ns. ”vapaata riistaa”, on meno minullakin ollut huolettoman villiä ja ehkäisykeinona on useimmiten toiminut housuja riisuessa esitetty kysymys, käyttääkö yhteisen seksisession toinen osapuoli kenties jotain ehkäisyä ja myönteinen vastaus on riittänyt mulle vallan mainiosti. Tietääkseni kuitenkin vahingoilta ollaan vältytty, ja ne kaksi lasta jotka tiedän olevan minun, on molemmat tehty tarkoituksella ja asuvat nyt luonani. Voihan se tietysti olla mahdollista, että joku viikonloppuyön tai treffipalstan kohtaamisista onkin tullut raskaaksi ja kaikessa hiljaisuudessa kasvattaa nyt yksinhuoltajana kolmatta lastani jossain, mutta mulla on vahva luotto, että olisi ne edes jonkun viestin laittanut, olisinhan kuitenkin lapsen isä.

Joka tapauksessa nuo railakkaan riskaabelit rietastelut ovat nyt takanapäin ja jatkossa siemen ei leviä ihan yhtä laajalle alalle kuin sinkkuaikoina. Tarkemmin sanoen siemen ei ensi kevään jälkeen leviä enää yhtään mihinkään, koska varasin jokin aika sitten ajan vasektomiaan.

Tämä ei ole tarkoitettu miksikään kehuskeluksi todellakaan, koska ihan lähipiiriinkin kuuluu ihmisiä jotka kamppailevat parhaillaankin lapsettomuuden kanssa, mutta kummankaan lapseni äitien kanssa ei ole kovin kauaa tarvinnut yrittää, kun on tärpännyt. Tällä toisella kierroksella asiat jopa tapahtuivat nopeammin kuin oltiin suunniteltu, mutta koska yleensä oltiin suunniteltu, annettiin palaa vaan. Ollaan siis nykyisenkin vaimon kanssa varsin hedelmällistä sorttia ja tuoretta vauvaammekin kutsumme välillä lempeästi Touhutipaksi, koska sellaisesta se sai alkunsa.
Meidän ihana, rakas vahinko.

Lapset ovat ihania ja isyys on monella tavalla mullistanut sen, miten maailmaa katselen, mutta nyt kuitenkin riittää tämä lasten pykääminen.
Tässä listattuna syitä, miksi päädyin/päädyttiin siemenjohtimen katkaisuun, vaikka muitakin ehkäisykeinoja olisi saatavilla:

  • Sekä vaimolla että mulla on riittävästi lapsia. Biologinen tarve on tyydytetty ja suvun jatkuminen turvattu.
  • Pillerit tai kierukka eivät sovi vaimolle yhtään. Siitä tulee hirviö jos se saa hormoneja.
  • Miehen sterilointi on huomattavasti pienitöisempi ja turvallisempi kuin naisen.
  • Ei vaikuta haluihin, seisokin laatuun tai mihinkään muuhunkaan. Ainoa ero on se, ettei siemensyöksyssä ole mukana niitä itse siemeniä.
  • Vaikka kaikki menisi vituiksi ja tulisi ero, en siltikään haluaisi enää lisää lapsia jonkun toisen kanssa. Mulla on kaksi maailman mahtavinta tenavaa, joita molempia rakastan hirveästi ja joiden elämän tukemiseen haluan keskittyä täböillä.
  • Kortsut on hankalia ja vaikka jemma olisi kuinka kätevästi ihan siinä sängyn vieressä, kumin asettelu aina vähän rikkoo fiilistä ja seksin ”flow” kärsii.

Kaikkein tärkein syy yllä luetelluista on kirkkaasti se, että lapset on tosiaan nyt tehty, eikä lisätenaville ole enää tilausta. Sen vuoksi päädyin tällaiseen edullisella kertamaksulla loppuelämän kestävään ratkaisuun, ja onhan se vaimollekin kiva ettei tarvitse edes niitä hormonittomia härveleitä pilluun tunkea tai parhaassakaan tapauksessa pissaa lirautella ehkäisytietokoneen liuskalle, että onko tänään kenties turvallista naida napsauttaa vai pitäisikö odotella huomiselle tahi käyttää kumia. Helpottaa huomattavasti ihan kaikkea tämä pieni operaatio.

Ei stressiä, ei hormooneja, ei epätietoisuutta tai kumeja. Pelkkää vapaata ja spontaania, ihanaa seksiä vaimon kanssa ja mahdollisesti jatkossa kolmannen tai jopa neljännenkin pyörän kanssa jos sille päälle satutaan.

Aika kuluu, yhteiskunta muuttuu ja miehellä on (oltava) tasa-arvoisempi rooli ja vastuu seksihommissa, niin ehkäisystä huolehtimisen kuin myös kumppaninsa tyydyttämisen saralla.

siemenet.jpg

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *