Kummiudesta.

Niin se on tänäkin vuonna juhlakausi korkattu. Viikonloppuna oli kummipoikamme syntymäpäivät ja vaikka kummipojan tapaaminen tarkoittaa tuntien autossa istumista, liki satasella tankkaamista ja noin sataa euroa hotelliyöpymisestä lähdemme aina mielellämme tapaamaan häntä ja perhettään.

Minulle on täysin käsittämätöntä että jotkut jaksaa vuosi toisensa jälkeen ruikuttaa anonyymeinä keskustelupalstoilla siitä että kummiudesta on kuluja. Ei kai kukaan voi tosissaan luulla että kummeilta ei pyydetä lastenvahti apua ja joulu / syntymäpäivälahjoja. Elämäntilanteet voi toki muuttua siten että ei ole aina varaa ostaa lahjaa tai lähteä satojen kilometrien päähän tapaamaan mutta silloin pitää saada suunsa auki ja kertoa mistä oikeasti kiikastaa. Kummilapsen vanhemmilla ei ole myöskään mielestäni minkäänlaista syytä vastavuoroisuuteen. En oleta saavani kummilapseni perheitä syntymäpäivä tai joululahjoja. Mielestäni lahjat kuuluu ensisijaisesti lapsille.

Meidän kummipoikamme on vielä maailman helpoin lahjottava. Kaikki mikä liittyy jollakin tapaa Pokemoniin tai missä on Pokemonin kuva, kelpaa tuolle pojalle enemmän kuin hyvin. Pokemon aiheista tavaroissa ja vaatteissa on valinnanvaraa joten joka kerta löytyy helposti budjettiin sopiva lahja. Olemme kummilapsen vanhempien kanssa sopineet että syntymäpäivänä lahjan arvo on max 20€ ja jouluna max 50€. Kun lahjan hinnasta on sopimus, tarjouksista voi löytää kaikkea kivaa halvalla ja ei tarvitse ihmetellä ”kalliita” toiveita.

Lopuksi voi vain todeta että mielestäni kummius on itse asiassa aika kivaa.