A Sunday well spent

Life is better in pyjamas

 

Sunnuntaissa on kaksi puolta – lauantai ja maanantai. Se, miten sunnuntain vietto onnistuu kokonaisuudessaan riippuu hyvin paljon näistä kummastakin. Vaikka kuinka yrittää elää hetkessä, ei voi kiistää sitä etteikö edeltävän illan aiheuttamat olot tai tulevan päivän menot vaikuttaisi yleisfiilikseen. 

Lauantaina saimme jälleen nauttia upeasta auringonpaisteesta ja kunnon böndeläisenä en muutakaan voinut, kuin lähteä maalle vanhempien luokse nauttimaan hirvikeittoa. Olisin saman tien lähtenyt hiihtämään, jos siskoni ei olisi hukannut suksiani Leville talvella 2011. Tunneside näihin kirkuvan keltaisiin Fischereihin on niin vahva, etten ole vielä pystynyt hankkimaan uutta paria tilalle. Kevättä rinnassani varjosti vain perjantainen ripsipidennysten poisto. Au naturel ei näyttänytkään aamulla ihan niin freshiltä, kuin olisin toivonut. Oikeastaan päästin pienen kiljahduksen aamulla, kun menin ensimmäisen kerran vessaan. Koitin paikata tilannetta värjäämällä ripset, mutta tunnin työskentelyn jälkeen luulen että väri tarttui parhaiten vain jo ennestään tummiin silmänalusiin. Pystyinpä ainakin hieromaan väriä antaumuksella pois, kun pidennykset eivät olleet enään tiellä. Isäkin lohdutti sanomalla, että ”hyvä kun otit pois ne pidennykset, ne oli ihan kauheet”. Kello 23 makasin sohvalla villasukat jalassa ja valittelin miehelleni miksi kaltaiseni 25-vuotias nainen on tässä pisteessä lauantai-iltana. Onneksi olen ollut viikon flunssassa, niin saatoin armahtaa itseni ja jatkaa Teenage Mutant Ninja Turtlesin vahtaamista.

Sunnuntai. Sain nukkua pitkään ja lukea pari tuntia Aamulehteä. Huomasin että TV:stä tulee Grand Designs, ja siirryin iloisesti sohvalle. Leikin pariisitarta ja näin sallin itselleni croissantin aamupalaksi. Ilmainen vinkki: Pirkan paistovalmiit croissantit on paras vaihtoehto tähän fiilistelyyn ja saatavissa suoraan Citymarketin hyllyltä. 200 astetta ja 20 minuuttia. Lisäksi saa ranskalaisen leipomon tuoksun asuntoon ja parhaimmillaan (pahimmillaan) myös rappukäytävään. Koitin keskittyä flunssan selättämiseen ja levätä, mutta viikon liikkumattomuus alkaa kalvaa kropan lisäksi jo myös mielenterveyttä. Orientoituessani tulevaan viikkoon päätinkin, että kipeily saa luvan loppua maanantaista alkaen.

 

 

Maanantai…

Niin, hiljaiseksi vetää. Se on nimittäin tammikuun toiseksi viimeinen päivä. Paineita siis kasautui tähän viikonloppuun koko vuoden edestä, kun piti miettiä onko tullut tehtyä kaikki se, mitä vuodenvaihteessa lupasi tehdä. Onneksi nukahdin aattona jo vähän ennen puoltayötä, niin päätin että aloitan tämän vuoden vasta helmikuusta. Suosittelen tätä myös muille kohtalotovereille, jos ahdistaa liikaa.

Sunnuntai on syytä pitää päivänä jona saa tehdä ihan mitä itse haluaa. Kaikki olkoon sallittua. Suosittelen kuitenkin lämpimästi kokeilemaan ihan vaan olemista. Sitten kun oleminen alkaa sujumaan, voi kokeilla myös vähän mietiskelyä. Se saattaa helposti olla isoin palvelus, minkä teet itsellesi viikon aikana.

 

 

Arjen kiireissä ja usein viikonloppuisinkin niin kutsuttu parisuhdeaika jää melko vähälle ja olemmekin mieheni kanssa pyrkineet pienillä teoilla ja tarvittaessa kalenterimerkinnöillä sitä lisäämään. Koska minä haluaisin omakotitalon järven rannalta ja mieheni ei halua ottaa 400.000 euron lainaa (voitteko käsittää?), kehitimme viime vuoden lopulla yhteiseksi perinteeksi viikonlopuille Casino-arpojen raaputtamisen. Tänä viikonloppuna Ventti meni päin v****a, mutta samalla sain taas viikon lisäaikaa tontin etsimiseen. Voi olla että tulevana sunnuntaina tilaillaan jo muuttolaatikoita…

Inspiroivaa viikkoa!  XO

 

– Anniina