Dora Jungin ja Tampellan damasteja

Yksi suurista suomalaisista muotoilijoista on suurelle yleisölle varsin tuntemattomaksi jäänyt tekstiilitaiteilija Dora Jung. Hän on saanut useita kansainvälisiä palkintoja taidokkaista tekstiileistään. Esimerkiksi vuoden 1937 maailmannäyttelyssä hänen damastiliinansa palkittiin kultamitalilla ja hänet on myös kolmesti palkittu Milanon triennaalissa.

Dora Jung on työskennellyt suurimman osan urastaan Tampellan tekstiilitehtaan suunnittelutehtävissä ja Tampella valmisti paljon hänen suunnittelemiaan damastitekniikalla toteutettuja liinoja 1950-1970 -luvuilla. Hänen töitään arvostettiin jo aikanaan, mutta nykyään niitä on nähty arvohuutokaupoissa. Seinäkudokset voivat olla hinnaltaan useita tuhansia.

Löysin muutama päivä sitten nämä Sata ruusua sarjan lautasliinat edullisesti. Sata ruusua oli tilaustyö, jonka Jung suunnitteli Stockmannin 100-vuotisjuhliin ja kuviosta on tullut desingklassikko.

Lautasliinoissa on myös edellisen omistajan nimikirjaimet. Eikös tuo kruunu nimikirjanten päällä tarkoita että omistaja olisi ollut aatelinen? Luulisin niin. Vasemmassa alanurkassa taitaa näkyä Jungin käyttämä Min häst-merkki, jolla taiteilija signeerasi työnsä.

Lautasliinojen lisäksi löysin eilen Fidan mylläkkäpäiviltä aivan pilkkahintaan tämän pellavadamastiliinan, jossa oli muutama pieni kahvitahra. Maksoin tästä neljä euroa. Laitoin liinan pesukoneeseen käsinpesuohjelmalla ja käsittelin tahrat sappisaippualla. Puhdasta tuli. (Varmaan nyt joku tekstiilien puhdistuksen paremmin tunteva kauhistelee tätä rajua käsittelyä.)

Liina on varmasti Tampellan, mutta kuviolla en ole vielä löytänyt nimeä. Tietääkö joku tästä tarkemmin? Tampellan liinat tunnistaa varmasti kirjaimista TL, jotka yleensä löytyvät liinan alakulmasta.

Siinähän ne selvästi näkyy. Vinkkinä että älkää ainakaan heittäkö näitä roskiin. Voitte yllättyä kuinka arvokkaita tällaiset vanhat liinat ovat. Dora Jungin suunnittelemia tuotteita valmistaa nykyään Lapuan kankurit. Eli näitä kuoseja on jälleen saatavilla muualtakin kuin kaappien kätköistä.

Kommentoi