”Mikä susta tulee isona?”
Mikä musta tulee isona? Varmaan graafinen suunnittelija tai jotain, en mä vaa tiiä. On vaa jotenki tosi outoa ajatella et mustakin tulee aikuinen. Luultavasti perustan perheen ja asun omakotitalossa lasten, miehen ja kissan kanssa. Käyn töissä ja ostan talon. Tosi tylsää.
Haluisin vaikuttaa moneen ihmiseen ja elää vapaasti. Ois upeeta voida tienata piirtämällä ja tekemällä just sitä mitä haluun. Haluisin esiintyä ja näytellä, laittaa ruokaa, soittaa rumpuja. Oman firman perustaminen ois ihan sika makeeta.Voisin pelastaa eläimiä ja auttaa apua tarvitsevia lapsia ja nuoria. Haluisin avata oman leipomon, suunnitella tapahtumia ja vaikka olla keksijä. Voisin opiskella lentäjäksi tai alkaa laulajaksi. Lääkärinä voisin pelastaa henkiä ja voisin vaikka kirjoittaa kirjan.Voisin tehä mitä vaan!
Mutta on yks iso ongelma… EN OSAA PÄÄTTÄÄ! Ja joo eihän mulla oo mikään kiire päättää, mutta pelkään että teen väärän päätöksen. Mitä jos opiskelen ammatin ja joudun tekemään koko loppu elämän jotain työtä josta en pidä!
Ainoo asia mitä tiiän on se että sen työn pitää olla taiteellinen ja koskettaa monia ihmisiä. Mutta vaihtoehtoja on niin monia… Kyllä se piirtäminen ois semmosta hommaa mistä mä nauttisin. Oon aika hyvä näyttelemään vaikka en näyttelemistä oo koskaan harrastanukkaan. Ois se kiva olla jotain muuta kuin se ”ihan perus”
Aina vaan iskee hirvee stressi ja ahdistus kun puhutaan tulevaisuudesta. Haluun elää tässä hetkessä enkä miettiä sitä missä mä oon 20 vuoden päästä. Ens vuonna pitää alkaa miettimään jo isoja asioita. Huhhuh no enköhän mä selvii tarviin vaan TOOOOOSI paljon suklaata ja unta.
Voisinpa olla ikuisesti lapsi