Flaren Sleeep – Korvatulppien Ferrarit

Turjake kuorsaa. Todella kovaäänisesti. Siis To-del-la kovaäänisesti.

Siinä on kuulkaas ollut itseaiheutettu leskeytyminen lähellä  kun olen pimeässä valvonut väsymyksestä täristen, mutta kykenemättömänä vaipumaan uneen kun vieressä oleva lehtipuhaltaja-moottorisaha-täryjyrä on konserttiaan pitänyt.
Tukahdutanko tyynyllä?
Pudotanko pähkinän suuhun?
Kuristanko?
Iskenkö jalkalampulla hengiltä?

No en ole murhaajaksi muuttunut, vaan kokeillut kaikki mahdolliset korvatulppamallit, mitä olen löytänyt.
Töninyt kääntymään kyljelleen, mahalleen, toiselle kyljelleen…hyvä ettei seisomaan päällään. Mutta Turjake on luonnonlahjakkuus, hän kuorsaa kaikissa olemassa olevissa uniasennoissa. Aivan jokaisessa.
Olen kömpinyt säätämään puolison sängynpäätyä ylemmä ja ylemmä, kunnes mies on sitten istuma-asennosta herännyt ja ihmetellyt mitä oikein touhuan siellä lattianrajassa.
Ja megaluokan kuorsausöinä olen siirtynyt nukkumaan sohvalle, kun mikään ei ole riittänyt – minkä seurauksena on sitten jumissa selkä tai lonkka tai vähintään hyvänmielenlihas ja sohvalta on noussut varsin kärttyinen akka.

Sitten päivänä eräänä juttelin veljeni kanssa ihan näitämuitakaikenlaisia ja siinä höpistessä hän taskusta avainta kaivaessaan pudotti pienen mustan pussukan lattialle. Nostettuaan sen ylös hän mainitsi pussissa olevan parhaimmat korvatulpat ikinä! Hän oli osallistunut johonkin joukkorahoituskampanjaan netissä ja hankkinut sitten itselleen FLAREn Isolate Pro-tulpat.
Hän kehui tulpat suurinpiirtein maasta taivaaseen – soittotreeneissä, keikoilla, koneiden kanssa työskennellessä ovat hänen mukaansa aivan pistämättömät. Mainitsi tosin, että nukkuessa voisi metalliosa ehkä painaa ja että nuo tulpat eivät olleet suunnitellut koko äänen poissulkemiseen, vaan vain kuulolle haitallisten taajuuksien/volyymien vaimentamiseen. Hölmöähän sitä olisi soittaessa tai keikalla ollessa olla kuulematta soittoa… No minähän oitis kotiuduttuani menin Flaren kotisivuille tutkimaan asiaa ja kas, siellähän oli myynnissä ihan erikseen suunnitellut tulpat nukkumiseen.
Sleeep pro-tulppia ihaillessani ja esitellessäni Turjakkeelle hän sitten tokaisikin, että jos haluan ne, tilaa hän ne minulle äitienpäivälahjaksi.
No totta H**vetissä mie halusin!Eikä mennyt montaa päivää, kun puhelimeen kilahti ilmoitus, että lähetys on noudettavissa lähikaupan pakettiautomaatista.

Paketista paljastui söpö (mutta musta..) meshpussukka tulppien säilytykseen, kolme paria erikokoisia earfoameja (mikä tämä nyt olisi suomeksi?) ja titaniumista valmistettu runko.
Nuo tulppapallerot napsautetaan runkoon ja siinäpä meillä sitten on valmis tuote korvaan survottavaksi.
Tulpat ovat tosi napakan oloiset ja soviteltuani kaikkia kolmea kokoa päädyin ensin valitsemaan pienimmät vaihtoehdot.
Apteekin perustulpat survottuani korviin on minulla usein sellainen olo, että silmät pullistuvat päästä, kun tulpat aivankuin imaisevat umpion päähäni (survonkohan minä niitä liian syvälle? hahahahha). Mutta Sleeepit  solahtivat korviin helposti ja eivät tuntuneet oikeastaan miltään.
Ensimmäisen yön jälkeen vaihdoin kuitenkin seuraavaan kokoluokkaan, koska äänenvaimennus/-eristys ei toiminut hyvin, tulppa ei istunut tarpeeksi napakasti vaan Turjakkeen korahtelu pääsi jostain rakosesta kuuloelimiä rassaamaan.

Medium-koko onkin sitten pelittänyt todella hyvin. JOS herään kesken unien, ei syynä ole kuorsaus vaan jokin muu asia.

Ainoat haitat näissä loistavissa tulpissa ovat:
*se, että en kyllä sitten kuule myöskään mahdollisia herätyksiä, jos sellaisen olen puhelimeen asentanut.
*varsin suolainen hinta (lähemmä 60 euroa, mutta toisaalta hyville unille en pysty hintalappua asettamaan, nämä toimivat minulla, joten jos joskus katoavat, ostan taatusti uudet!)

Herätysongelman ratkaisee onneksi Turjakkeen jälkijoululahjaksi antama Withings-älykello, johon ohjelmoimani herätykset värisevät ranteessani ja näin en nuku pommiin ikinä!

(tämä ei ole maksettu mainos ja (kalliit) tulpatkin on maksettu ihan itse tienatuilla rahoilla)

Kommentit (1)
  1. Mulla ei oo kuorsaajia, vaan narskuttajia! Mies on pahin louskuttaja, mutta joskus lapsetkin sitä harrastaa. Ja narskutuksen ääni on kamala!!!

    Meidän pienin narskuttaa yleensä ollessaan flunssassa. Miehellä se kaiketi liittyy stressiin (ainakin se pahin) ja kyllä esikoinenkin joskus pienempänä muistaakseni narskutteli toisinaan.

    Joskus olen pohtinut lykkäisinkö miehen suuhun muroja kun hän narskuttaa. 😂

    https://naissanelioissa.wordpress.com/2019/05/27/joitakin-ikavoi/

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *