Taikinaterapiaa

Joogaamista en ole vielä aloittanut eikä mieli taivu transsendenttiseen meditaatioon, joten milläpä myrskyävää mieltään rauhoittaisi kärttyinen keski-ikäinen?

No hemmetti.

Kurppasoseet kulhoon, hiivaa, suolaa, hunajaa ja sämpyläjauhoja perään ja eikun ranteita myöten sekaan.

Taikinan alustaminen on terapiaa parhaimmillaan. Toiset hakkaa nyrkkeilysäkkiä, mutta aivan yhtä hyvän fiiliksen saa taikinan vääntämisestä, mutistelusta ja möyhentämisestä.

 

Silmää ja sielua hellii kohonnut taikina.

Leivinlaudalle lops ja lisää möyhennystä ja vääntöä.

Vielä kertaalleen kohotus liinan alla ennen uuniin pukkaamista ja vajaan vartin paistoa.

NamNamNam.
Olkoon ukonturjake vaiti ja mököttäköön omissa oloissaan. Minä syön tuoreita sämpylöitä.