Debet & Kredit kirpputoreilua

Paikallinen rockklubi Kerubi järjesti ilmaisen vilttikirppiksen viikko sitten ja pitihän se käydä katsastamassa ihan myyjänkin ominaisuudessa. Harmi vain että siinä alkutohinoissa valitessa lattiaplänttiä kadotin yhden kassillisen tavaraa – ja tietysti juuri ne kamat, millä olisi eniten myyntipotentiaalia ollut. Pönttö mikä pönttö.
Onneksi kadonneet kamat löytyivät seuraavana päivänä, toukokuulle olen varannut uuden myyntisession ja siihen mennessä ehdin kehittää varastoista kunnolla kaupattavaa. 
Koska itse myyntipaikka ei maksanut mitään ja kadonneet tavaratkin löytyivät, kilahti debet-puolelle 18 euroa 2,5 tunnin myynnistä.

Mutta raha ei tee pesää meikäläisen kukkaroon ja kas, Facen kirpparilta löytyi söpöinen puinen, 60cm korkea lintuhäkki sisältöineen, jonka heti näin sieluni silmin kesällä takakuistilla roikkuvan, sisällään ehkä joku rönsyilevä kukkanen.
Ei ihan riittänyt tuo oma myyntitulo tämän ostamiseen.

Mutta hei katsokaa nyt miten kaunis se on tuossa olkkarin katossakin.

PS: taas kerran huomaan kuinka haluan joko maalata tai peittää sisustuslevyillä nuo puupanelit. Isäni lohdutti aikoinaan paneeleista urputtaessani, että kyllä ne alkaa näyttää ihan hyvälle kunhan ikää tulee lisää. MITEN PALJON SITÄ PITÄÄ TULLA LISÄÄ ETTÄ NIISTÄ TYKKÄÄ?