Satasella suklaata

Pari viikkoa sitten vastaanotin tilaamani 11 kilon suklaapaketin Norwichistä. Ihan älytön määrä, mutta kun ulkomailta tilaa, niin turha sitä yhtä levyä on parinkympin postimaksuilla itselleen kannattaa.

Joten kerralla sitten enemmän!

Nämä Gnawin suklaat, joita ennen sai Punnitse ja Säästä -kaupoista, ovat lähinnä minun ja tyttären ykkösherkkuja, perheen miespuoliset kun syövät ihan mitä tahansa, kunhan on suklaata. Siksipä heille tarjotaankin lähinnä maistelupalat ja syököön sitten Fazerin sinistä isompaan suklaanhimoonsa kun me hienostelemme näillä ulkomaanherkuilla.Tyttären mielestä paras näistä on tuo Salted Caramel, mutta minä taivun ehkä tuon Fudge Crunchin suuntaan, tosin eivät nuo muutkaan kauas meidän henkilökohtaisista suosikeistamme jää!

Onneksi levyt ovat (vain!) 100g, siinä on riittämiin useammaksi herkuttelukerraksi tai jos nyt sattuu koko levy uppoamaankin ihan huomaamatta, niin ei tule niin kauhea kalorimorkkis.
Ja ihanaa on myös se, kuinka levyn aloitettuaan saa lukea suklaan alta paljastuvia kannustavia lausahduksiakin… Rocky Road olikin yllättävän hyvä, harmi kun en tilannut useampaa levyä.Kuinka kannustavaa! Puolivälissä! Eihän sitä nyt enää kenellekään jaeta? Lauloihan se joku jäätelöstäkin, että se on hyvää kun yksin syö? Ihan totta – yksinäiseltä näytti viimeinen rivi pakkauksessa. Aivan orpona se siinä odotteli, että eikö kelpaakaan kenellekään? Pakkohan se oli pelastaa. Onneksi ei tarvitse ihan heti ostaa lisää, suklaalaatikko on visusti tallessa minun sänkyni alla ja sieltä riittää vielä moneen herkutteluhetkeen. En sano että pitkäksi aikaa, mutta MONEEN herkkuhetkeen kuitenkin 🙂 Jos satut törmäämään tähän suklaaseen jossain, niin maista ihmeessä – tämä on kuitenkin vain minun oma henkilökohtainen mielipiteeni. Suklaan olen maksanut itse tienaamillani euroilla eikä kyseessä ole minkäänsortin kaupallinen mainospostaus.