Löysin itsestäni reppuihmisen

Minä olen aina (kenkien lisäksi) rakastanut laukkuja.

Pieniä laukkuja, suuria laukkuja, nahkaisia laukkuja, kankaisia laukkuja jopa muovisiakin laukkuja! Minulla on pussukkaa, nyssykkää, käsilaukkuja ja olkalaukkuja kaikissa sateenkaaren väreissä, mutta yhteen laukkutyyppiin en ole koskaan oikein syttynyt: reput eivät jotenkin ole istuneet olalleni, selkääni tai käteeni.

Mutta never say never.

Jouluna sain Turjakkeelta lahjaksi KAKSI reppua. Poltetun oranssin värisen Fjällrävenin Kånken-repun ja saman värisen mini-Kånkenin ja kyllähän ne olivat äärettömän söpöjä.
Niinpä siirsin maallisen omaisuuteni olkalaukustani Kånkenin uumeniin ja päätin rohkeasti testata elämää reppulaisena. Huomioita tähän mennessä:

Reppu on tosi kevyt.
Reppu ei kastu räntäsateessa läpimäräksi.
Repun sisällä olevat tavarat eivät kastu räntäsateessa läpimäriksi.
Reppuun mahtuu aivan tajuttomasti tavaraa!
Reppuun mahtuu tajuttoman määrän lisäksi aina vielä jotain lisää.
Repun sisälle mahtuu toinen reppu.
Reppu on helppo kantaa kädessä.
Reppu on helppo kantaa olkapäällä.
Reppu on helppo kantaa selässä.
Reppu on oranssi.
Reppu on kaunis.
Reppu on kauniin oranssi.
Oranssi ja kaunis ja reppu.

Työpäivinä Isoon reppuun pakkaan läppärin, kansioita, päivyri, muita tarpeellisia tavaroita , evääni ja Mini-Kånkenin missä kuljetan rahat, puhelimen,laturin, huulipunan ja rajauskynän sekä nenäliinoja + käsidesin.

Kuinka en ole ennen tajunnut kuinka kätevä reppu onkaan?
En olisi uskonut, että minun sisältäni kuoriutuu reppuihminen.

Mutta näin se kuulkaas on!
Minä olen reppuihminen!