Jyväskylä: Solo hotel Paviljonki, Pokemoneja ja kirppareita

Saavuimme päivän huuhailujen jälkeen Jyväskylään kuuden maissa. Viistastuneena edellisen yön rauhattomasta nukkumisesta, kiitos yhteinäisen patjan, majoituimme Supreme Solo Twin huoneeseen, jonka erilliset metrin levyiset sängyt olivat oivalliset! Huone oli muutenkin raikas ja yllättävän tilava.Respassa meitä palvellut virkailija oli todella ihana, välitön ja puhelias – saimme vielä extrana suklaalevynkin häneltä!Myös supremessa kylppäristä löytyi näitä matkakokoisia shampoo- ja hoitoaineputeleita ja taas kerran minä yksikertainen suuresti ilahduin.Capsulosta saa yllättävän hyvät kahvit turautettua – kotiin en kuitenkaan tälläistä laitetta haluaisi, vaikka muita ”turhakkeita” meiltä löytyykin runsaasti.Jyväskylässä käytiin iltakävelyllä pyydystämässä monta monituista Pokemonia ja taisin minä niitä poimia myös seuraavana aamuna, kun kirppareita kiersimme. Jyväskylän kulttuuripläjäys nautittiin kirkkopuistossa, missä pääasiallinen kohteemme oli  nuori Minna Canth, mutta olihan puistossa monta muutakin patsasta ja monipuolinen puusto myös!

Jyväskylässä piti tietenkin käydä ostoksilla Pandan tehtaanmyymälässä, minne jonotimme kiltisti turvavälit muistaen. Itse myymälään päästettiin pieni joukko asiakkaita kerrallaan ja se olikin hyvä systeemi, koska nyt sai rauhassa katsella ja valita ostoksensa. Jyväskylästä läksimme katsastamaan Kangasniemeä – olemme vuosikausia etsineet kerran näkemäämme jumalaisen kaunista pientä paikkakuntaa ja tälläkertaa kävimme ajamassa läpi Kangasniemen. Kohde oli melkein se, mitä etsimme, mutta jotain jäi uupumaan! Että voi olla vaikeaa löytää tätä meidän ”unelmaamme”. Olisi pitänyt silloin ekalla kerralla kirjata ylös nimi ja koordinaatit…Jyväskyläntiellä ohitimme varsin uljaan näköisen linnan ja tienvieressä olikin kyltti ”Taidelinna”. Rakennus oli niin erikoisen näköinen, että teimme uukkarin ja kaarsimme sen pihaan katsomaan tarkemmin mistä on kyse.
    Taidelinna on taiteilija Pekka Hiltusen rakentama Ateljee-koti, minne saa mennä tutustumaan – itse Hiltunen oli alakerrassa meitä tervehtimässä ja kehoitti rauhassa kiipeämään kaikkiin kerroksiin katsomaan mitä tarjolla on.
Hiltunen on itse muurannut alimman kerroksen kivet, jotka hän on ostanut kolmesta vanhasta navetasta, ylemmät kerrokset ovat hirttä ja sisällä on käsintaotut kaiteet portaikoissa ja tasanteilla. Hiltusen taulut ja veistokset täyttävät kerrokset – näkemistä ja kokemista riittää.
Aivan upea paikka! Tässä linkki,mistä voit lukea vähän lisätietoja.
Jos osutte kohdille, kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, Hiltunen, ensi vuonna 80-täyttävä herrasmiestaiteilija on puhelias ja ystävällinen ja kertoo mielellään tarinoita matkansa varrelta.