Lokakuussa lueskeltua

Lokakuussa luin ristiinrastiinpoikkijapinoon tusinan kirjoja, joista en muista enää mitään. Suurin osa niistä oli unikirjoja, joita pistin pyörimään korvanapeista kun kellahdin sängynpohjalle, mutta muutamaa keskityin ihan ajatuksen kanssa lukemaankin.

Kolme eniten mieleen jäänyttä kirjaa:

Stina Jacksonin esikoinen Hopeatie ja toinen kirja Erämaa ovat erillisia kirjoja, mutta ainakin minusta niissä elettiin samaa todellisuutta. Tapahtumapaikka molemmissa on pohjoinen Ruotsi, köyhä ja tyhjenevä maakunta, pieni kyläyhteisö yksinäisinen, ahneine ja rujoine asukkaineen. Jääräpäisiä ihmisiä, pinttyneitä tapoja, salaisuuksia ja kirjoittamattomia sääntöjä riittää. Elämässä on paljon rumaa ja vähän kaunista mitä vaalia parhaansa mukaan. Kerronta on kovin visuaalista ,on kuin katselisi leffaa, minkä soundtrackinä soi Nälkämaan laulu ja käsikirjoittaja on Mikko Niskanen fani, joka myös rakastaa Maa on syntinen laulu-elokuvaa.

Hopeatiessä katsellaan maailmaa kahden erillisen päähenkilön silmin. Toinen on Lelle, jonka 17-vuotias tytär katosi bussipysäkiltä kolme vuotta sitten ja siitä saakka Lelle on etsinyt tytärtään Hopeatien (muinainen kauppareitti) varrelta, sivuteiltä ja autiotaloista. Toinen on epävakaan äitinsä pohjoiseen tuppukylään uuden miehensä luo raahaama teini-ikäinen Meje, jonka elämä ei ole ollut sekoilevan äitinsä kyydissä ruusuilla tanssimista.

Erämaa vie lukijan taas pohjois-ruotsalaiseen ”korpeen”, missä pienen kylän sisäiset kyräilyt ja keskinäiset vihanpidot värittävät elämänkulkua harmaaksi. Liv asuu pian aikuisen poikansa kanssa alistavan ja määräilevän isänsä kanssa ja pakenee öisin isänsä vuokralaisen syliin. Sitten isä katoaa ja kun hän löytyy surmattuna, epäilykset suuntautuvat myös Liviin.

Molemmat kirjat ovat trillereitä, jopa psykologisia sellaisia. Vanhanaikaisen hidasta tarinankehitystä ja paljon pähkäiltävää, kun yrittää miettiä kuka lopulta teki mitä ja kenen syy, jos kenenkään.

Kumpikaan ei ole mitään hyvänmielen lukemista, mutta hienoja lukukokemuksia ne ovat, joten suosittelen rohkeasti tarttumaan!

Stina Jackson: Hopeatie
Alkuteos: Silvervägen
Kääntäjä: Jaana Nikula
284 s.
Otava, 2019

Stina Jackson: Erämaa
Alkuteos: Ödesmark
Kääntäjä: Jaana Nikula
Otava, 2020

Aivan totaalisen toista on tämä Jenny Fagerlundin herttainen, sydämellinen ja täydellinen JOULUKIRJA 24 pientä ihmettä Emmasta, joka menetti miehensä kaksi vuotta aikaisemmin jouluaattona.
Ai miten herttainen ja sydämellinen sopii tuohon skenaarioon?

No Emma päättää tehdä joulukuussa joka päivä yhden hyvän työn ja…

Suklaarasia käden ulottuville ja eikun herkuttelemaan.

Jenny Fagerlund: 24 pientä ihmettä
Alkuperäisteos: 24 goda gärningar
Kääntäjä Antti Saarilahti
269 sivua
Gummerus, 2020