Astetta paremman hotellikokemuksen perinpohjainen ruotiminen

Saatuani bloggaajapassin I love me-messuille rohkaistuin Helsinki-viikonlopun edessä lähestymään hotelli KlausK:ta kysymällä, josko bloginäkyvyyttä vastaan voisin kiinnostavassa, ”Suomen ensimmäisessä Design-hotellissa” yöpyä.
Hotelli-/markkinointipäällikkö Tero Thynell toivotti minut tervetulleeksi messuviikonlopunna ja minähän olin onnesta soikeana. Majoitus on siis saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

Mahdollisuus yöpyä hotellissa, joka tarjoaa persoonallisempaa majoitusta kuin suurimmat, tarkoituksenmukaisesti standardoidut ketjuhotellit kutkutti mieltäni ja odotin majoittumista KlausK:ssa ainakin yhtä paljon kuin messuille osallistumistakin. Enkä pettynyt.

Tiedustellessani perjantaina Helsinkiin saapuessani, onko check-in mahdollista tehdä jo kello 14, toivotettiin minut iloisesti tervetulleeksi.
KlausK on sijainniltaan loistava, joka paikkaan on lyhyt matka joko kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Kävelymatka rautatieasemalta Bulevardille kesti vajaan 10 minuuttia ja sään ollessa kerrankin aurinkoinen, en viitsinyt hypätä ratikkaan ja ajaa lyhyttä matkaa sillä. Siinä on muuten Helsinkiläisten erikoinen tapa – kulkea lyhyetkin matkat, pari pysäkinväliä, ratikalla tai bussilla..

Hotellin aula oli valoisa ja respan henkilöstö otti minut hymyillen vastaan. Sain avainkortin käteeni ja siirryin hissillä kuudenteen kerrokseen, missä huoneeni sijaitsi. Erikoisuutena hississä oli hauskan sumea maisemaseinä ja 3D-lasit, joilla näkymä selkeytyi huomattavasti.

Hotellista löytyy hienoja, omaperäisiä yksityiskohtia ja kansalliseepoksemme Kalevala on selkeästi inspiroinut yhtä sun toista detaljia. Nämä Kalevalaiset hahmot kohtasin käytävillä.

Kun avasin huoneeni (631) oven ja astuin sisään en ollut uskoa silmiäni ja nauroin ääneen yllätyksestä ja riemusta.
Olin odottanut 1h-huonetta, mistä olimme sähköpostitse sopineet ja edessäni aukeni kelvollisen yksiön kokoinen 2h-huone!

Kaksitasoinen huone, jonka korotetun osan katseenvangitsijana muhkeaakin muhkeampi parisänky.

Oleskelutila sohvaryhmineen, telkkareineen ja minijääkaappeineen.

Työpöytä

Huima huonekorkeus ja KATTOIKKUNAT. Ihan oikein luettu: kattoikkunat.

Syvät ikkunapenkit, kauniit ikkunat, joista avautui näkymä kadulle.

Muutaman tanssiaskelen otettuani tarkastelin tulevaa viikonloppukotiani tarkemmin.
Alemman tason oleskelutilassa oli sohvaryhmän lisäksi pöytä, tv ja hyllykkö,missä kapselikahvinkeitin sekä vedenkeitin, tarjolla kahvi- ja kaakaokapseleita sekä useampi teevaihtoehto. Minibaari (oikeaa shampanjaa) löytyi myös, kuten myös KlausK:n nimikkoviiniä.

Työpöydän alla, oven takana oli kassakaappi ja työpöydän päällä latausasema, missä suoraan usb-liitännät latureille peruspistorasioiden lisäksi. Huoneessa oli muutenkin erikoismaininnan ansaitseva määrä pistorasioita. Usein samanaikaisten latauspaikkojen löytyminen parille puhelimelle, padeille ja tietokoneille on haavetta vain, mutta huoneessani olisi saanut ladattua vielä muutaman kamera-akunkin samaan aikaan. Nörttisydämeni hyrisi tyytyväisyyttä kytkiessäni kaikki laitteeni virta-aterialle kertaheitolla.

Istahdettuani sohvalle tutkimaan tv:n tarjoamaa infoa sain lukea huoneeni olevan ns. Skyloft-huone, jonka asukeille oli tarjolla useampikin ”pikkuextra” huoneen mukavuuden lisäksi.

Ensi-ihastelun jälkeen purin laukut ja otin suunnan kohti Messukeskusta.

Perjantain messuilujen jälkeen oli ihana ensin pestä päivän pölyt sadesuihkun (lievästi luxusta) alla, pukeutua rapean raikkaasen kylpytakkiin ja pehmoisiin tohveleihin ja heittäytyä hetkeksi lepäämään  kutsuvalle vuoteelle ennen päivälliselle lähtemistä – oli hilkulla etten tilannut huonepalvelusta ja jäänyt loikoilemaan kutsuvalle vuoteelle telkkaria katselemaan..

Päivällisen jälkeen kiipesin viimein Kingsize-vuoteen syleilyyn, patja oli mieluiseni, eli varsin napakka ja leveän peiton alle upposi kuin poutapilveen. Tyynyt (kaikki neljä) olivat minun niskoilleni liian pulleita, mutta useimmiten nukun muutenkin täysin ilman tyynyä, joten sysin tyynyt vain syrjään ja lepuutin päätäni paljaalla patjalla.

Uni maistui ja heräsin pirteänä uuteen aamuun.

Aamupalaa tarjotaan (viikonloppuisin 7:30-11.00) vastaanottoaulan vieressä sijaitsevassa viihtyisässä tilassa.

Tarjolla oleva leipä on paikan päällä paistettua ja leikkelepöytä runsas. Lämpimänä valikoimana oli jämerissä valurautapadoissa yön yli haudutettua ohrapuuroa, munakokkelia ja makkaroita. Halutessaan olisi voinut lisämaksusta tilata myös vaikka pekonia ja paistettuja munia, mutta itsellä ei tullut edes mieleen, sen verran runsas oli perusaamiainenkin. Ilahduin suuresti runsaasta ja värikkäästä hedelmävalikoimasta.
Pientä extraa oli pöytiin huonenumeroiden kyselyn yhteydessä tarjoiltu pieni smoothie.
Näin Pohjois-Karjalaisena olin tyytyväinen, ettei tarjolla ollut niitä nahistuneita Moilasen leipomon coctailpiirakoita (joille niillekin on oma paikkansa ja aikansa) mitä usein hotelliaamiasella tarjolle laitetaan, mutta oli kotikaupunkini oivallisesti edustetettuna  paikallisen meijerin sinihomejuustona

.

Vaikka aamupala tarjoiltiin vastaanottoaulassa, oli tunnelma hämyisä ja rauhallinen. Vatsa täynnä oli hyvä suunnata taas keskustan ja messujen sykkeeseen.

Kuten hotelli tv:n infossa kerrottiin Skyloft-asukkaiden käytössä on myös 7. kerroksen Sky terrace.  Ellei siellä ole yksityistilaisuutta, voi terassilta ihailla kaupungin yli avautuvaa maisemaa. Katetulla puolella on miellyttävä pelata lautapelejä tai vaikka lueskella päivän lehdet, jos sää ei suosi ulkona oleilua.

Voin vain kuvitella miten tunnelmallinen terassi on kesäisin, kun huurteisena syysaamunakin paikka viehätti silmiä ja mieltä!

Arvostan arjessa ja juhlassa toimivuuden lisäksi myös kauneutta ja siksi nautin erityisen paljon siitä, kuinka hotellissa oli panostettu sinällään pieniin, mutta tunnelmaltaan todella suuriin yksityiskohtiin.

Rakastuin huoneeni upeisiin valaisimiin, varsinkin kylppärin kubistiset pallovalaisimet ottaisin kotiini koska vain. Kylpyhuoneesta löytyneitä Malin&Goets tuotteita käytettyäni eivät hiukset eikä iho tuntuneet siltä kuin ne olisi pesty mäntysuovalla, mikä usein on tunne hotellien yleispesuainetta käyttäessä.

Hammasmukit design Aino Aalto.

Hifistelijän silmä lepäsi lasivalikoimassa muutenkin: viinille, oluelle, shamppanjalle omat lasinsa ja tarjottimella Wirkkalan Ultima Thule-lasimuotoilua.
Kyllä, minä tiedän että kaiken voi juoda juuri siitä yhdestä ja samasta Ikean peruslasista, mutta minusta juoman mukainen lasi kunnioittaa & arvostaa juomaa. Joten sallittakoon minulle tämä iloitseminen.
Iloitsin myös aamiaispöydän valurautaisista Sarpaneva-padoista.

Summasummarum:
Periaatteessa hotelliin majoittuessani oletan automaattisesti saavani hyvää ja aurinkoista palvelua, huoneeni olevan siisti ja vuoteeni mukava sekä aamupalan olevan tuore ja maistuvan hyvälle.

Viikonlopun majoittuminen KlausK:ssa ylitti kaikki nämä odotukseni: koin olevani odotettu ja tervetullut, huoneeni oli upea, vuode kuin unelma ja aamupala pikkusmoothieineen täydellinen.
Huoneessani odottaneen tervetuliaisherkkutarjottimen mukana esitetty toive ”Toivomme että nautitte pienestä palasestanne taivasta!” todellakin toteutui.
Ja kyseessä ei todellakaan ole saadun edun pumpuloima arvostelu, sen verran niuho minä olen, että en tyhjästä ylistä.