Karin Brunk Holmqvist: Pieni potenssipuoti
Kun luin Karin Brunk Holmqvistin kirjan nimen Pieni Potenssipuoti, tuli mieleeni, että onko nimi kirjailijan alkuperäistittelin mukainen ( muistuttaa supersuosittua kirjaa/elokuvaa ”Pieni suklaapuoti) vai onko nimi kääntäjän keksimä. Kääntäjän keksimähän se oli, alkuperäisteos on nimeltään proosallisemmin Potensgivarna.
Mutta jos ei nimi miestä pahenna, niin ei se pahenna kirjaakaan. Pienellä Potenssipuodilla on nimi-innokkeensa kanssa yhteistä se, että tarina on sympaattinen, hidastempoinen ja tunnelmallinen.
Kahdeksaakymppiä lähentelevät vanhapiikasisarukset Tilda ja Elida asustavat pienessä Borrbyn kylässä, talossa jossa ovat kirjaimellisesti syntyneet ja kasvaneet vanhempiensa kanssa. Koti on saanut säilyä alkuperäisessä asussaan, neidit hakevat käyttövetensä kaivosta ja huussi, minne he yhdessä aina kulkevat nököttää pihanperillä. Sisarusten veli Rutger on muuttanut kaupunkiin ja ajatellut lapsuudenkodistaan kesäasuntoa itselleen ja vaimolleen, mutta kun ehdottaa siskoilleen muuttoa palvelutaloon eivät naiset taivukkaan normaaliin tapaansa veljensä tahtoon.
Ikäneidot ovat saaneet maailmansa avartajan naapurihuvilaan muuttaneesta kuusikymppisestä toimistonjohtaja Alvarista, jonka mielestä Tilda ja Elida ovat mitä parhainta seuraa. Neidit virkistyvät ja alkavat ravistella tottumuksiaan, tapojaan ja ajatuksiaan ja alkavat jopa haaveilla kotinsa modernisoinnista – käytyään Alvarin huvilassa sisävessassa he päättävät asennuttaa sellaisen myös omaan kotiinsa.
Rahoitus tähän vesiklosettiin ratkeaa kun he huomaavat Alvarin pihassa kasvavia kasveja syöneiden pupujen/kissojen heittäytyvän hillittömiin seksisuorituksiin heti niitä syötyään. Kauttarantain Alvarin taikalannoitteen selvitettyään päättävät he alkaa valmistamaan potenssilääkettä ja myydä sitä postiennakolla lehti-ilmoituksen kautta…
Kerronta on herttaista, verkkaista ja viihdyttävää. Ei ehkä sopiva kirja siskolle, kummitytölle tai kolmekymppiselle cityliitäjälle, mutta jos isovanhemmat ovat lukevaa sorttia, niin tämä kirja kolahtaa varmasti. Ihan sujuvasti luin 57-vuotiaanakin itsekin.
Karin Brunk Holmqvist: Pieni Potenssipuoti (Potensgivarna)
Suomentaja Raija Rintamäki
e-kirja 6h 40min
Kustantaja Bazar