Kädet kuin korput

Minulla on taitavat kädet.

Käteni osaavat yhtä hyvin naputtaa näppistä kuin vaihtaa renkaita autoon.
Käteni leipovat, kutovat ja askartelevat.
Käteni pitävät kiinni, mutta osaavat myös laskea irti.
Käteni taitavat hellän kosketuksen, mutta lyödä ne eivät osaa (paitsi itikoita hengiltä).
Käteni osoittavat, neuvovat, kutsuvat ja torjuvatkin.

Orpo ja ”kädetön” oloni olisi, jos ne eivät käytössäni olisi.

Mielestäni käteni ovat myös kauniit, minulla on pitkät sormet joihin rakastamani sormukset sopivat hyvin.

Tammikuun pakkaset ovat tuoneet ikävän sivuvaikutuksen, kun hiukka virheellisesti rakennettu kotimme (ei meidän rakentamamme ja korjattukin parhaan mukaan jo)
sallii kylmän herätellä pattereita paahtamaan varsin tehokkaasti huonetilaan pelastusta palelemista vastaan.

Työpöytäni on ikkunan ja lämpöä puhkuvan patterin edessä, joten patterin takia juurikin tässä kohtaa on tosi kuiva ilma.
Asiaa ei toki paranna myöskään jatkuva käsienpesu ja käsidesin käyttö.
Ja istuessani tässä näppistä naputellen pitkän työpäivän olen huomanut ihanien elämääni helpottavien kaunokaiskäsieni
k u i v u v a n.

Näitä kahta korppua minä sitten yritän rasvailla parhaani mukaan vähän joka välissä, mutta ei päätetyö oikein pelitä niillä käsivoide määrillä mitä kätöseni vaatisivat.
Tämän hetkinen suosikkini tässä taistelussa korppuuntumista vastaan on tämä Urtekramin Kookoskäsivoide, mutta heittäkääpä suosituksia muista toimivista, mahdollisimman hyvin imeytyvistä käsivoiteista.
Saa ne tuoksuakin hyvälle!