Fyysisen työn tuoma väsymys

Olen nyt kolme päivää tehnyt isäni kanssa remonttia.
Kiivennyt tikkaita ylös ja alas, kyykkinyt, kontannut ja kurottanut.
Maalannut, liimannut, laatoittanut ja saumannut.

Joka ilta kotiin tultuani olen istahtanut suihkun jälkeen sohvalle ja kuulostellut kehoani.

Olen nauttinut siitä kun reidet jumittaa, hauikset kimoilee, selkälihakset ovat hellinä ja hartiat huutaa hoosiannaa. Katon maalaaminen tai ahtaassa kolossa laattojen saumaaminen ei ehkä ole kaikkein ergonomisinta touhua.
Mutta työllä aikaansaatu lihasväsymys tuntuu hyvälle.

Se tuntuu paremmalle kuin väsymys, joka on saavutettu lenkillä tai kuntosalilla.

Minusta olisi pitänyt tulla raksamies!

Tänään remppa on meidän osaltamme valmis – maanantaina sähkömies fixaa hellan paikoilleen ja uusii pistorasiat. Vuokralainen on taatusti tosi iloinen uudesta keittiöstään.

Minä saan kohta pizzaa ja punaviiniä.

Tällainen ristilaser (ostin Turjakkeelle joululahjaksi) on muuten maailman paras apuväline remontti-ihmiselle!