Päiväkodista kuultua

Kummipojallani oli kuulema ollut huono päivä päiväkodissa. Mikään ei ollut kivaa ja pukeminenkaan ei ollut huvittanut, niin että muiden uloslähtiessä oli yksi tädeistä joutunut jäämään pojan kanssa sisälle…

Siis mitä v**ttua???
KOLMEvuotias ei halua pukea päälleen, niin hän saa olla pukematta ja jäädä sisälle? Ei jotenkin kuulosta minusta mitenkään järkevälle, vaikka miten olisi päiväkodissa sellainen meininki että kannustetaan lapsia omatoimisuuteen.
Mitä siitä sitten kun tämä yhden jässikän kanssa sisälle jäänyt hoitaja oli poissa pihalla olevan ryhmän vahtimisvahvuudesta? Ja kun niitä hoitajia ei hirveän paljon muutenkaan ole sitä apinalaumaa kaitsemassa, niin mitenkäs näiden pihalla viilettävien turvallisuus pelittää?

Toistan tämän: Päiväkodissa on lauma koulutettuja varhaiskasvattajia ja kun KOLMEVUOTIAS ei halua pukea haalaria päälle ja lähteä ulos, niin hän sitten jää sisälle.

En tiedä missä vaiheessa olen näin tipahtanut lapsenkasvatusnormien ja muotituulien ulkopuolelle, mutta mikäli tapahtuma on toimiva kuvaus nykytrendeistä, niin ilolla pysyn fossiilisena muistona ja tulevaisuudessakin, jos tilanne eteen tulen, otan sen kolmivuotiaan syliin, survon sen haalariin ja sitten mennään.

Päiväkoti-ikäisen ei mielestäni kuulu päättää lähteekö ryhmän mukana ulos tai sisälle tai vaikka kuuhun, vaan se on aikuisen tehtävä. Vai onko ajattelumalli, että elämässä joutuu tekemään asioita (jopa lapset) joskus vastentahtoisesti ja kaikki ei ole aina kivaa, jo vanhanaikainen ja väärä? Tai se oletus, että aikuisen tehtävä on ottaa vastuu ja kertoa lapselle mitä tehdään?

Jos päiväkodissa on tuollainen meno niin ihan turha ihmetellä ja valittaa, että kouluissa oppilaat hyppivät silmille ja meno on aikamoista huvipuistoa. Vaikeaa se on lähteä teini-ikäiselle käytöstapoja, sääntöjä ja toisten huomioimista opettamaan, jos taaperoikäisestä saa mennä ja elää juuri omien mielihalujensa mukaan ryhmässä ammattilaisten silmien alla.
Monet lapsista viettävät kuitenkin suurimman osan hereilläoloajastaan juurikin päiväkodeissa ja koulussa, joten siellä voimassa olevat säännöt helposti ylikirjoittavat kodin toisenlaiset opit.
Ihminenhän, pieni tai isokin helpommin valitsee sen käytösmallin mistä itselleen enemmän saa mielihyvää.

Koska tyypilliseen tapaani rakastan kärjistää asioita ja tehdä kärpäsistä härkäsistä, totean vielä loppuun, että Itselleni kyllä nousee hirveitä kauhuskenaarioita mieleen, kun mietin että tulevaisuuden vaikuttajat kasvavat näistä pilallehemmotelluista yliherkistä ja paapotuista diktaattoreista, joiden elämänkokemus on ollut että voitehdä vain ja ainoastaan sitä mikä on kivaa ja silloin kuin itse haluaa.