Arkitarjouksella kylpylään
Siitä on aikaa, kun viimeksi ollan ihan kahden lähdetty miehen kanssa minnekään ja se alkoi näkyä & tuntua arjessakin. Joten kun nettiä selaillessani löysin Holiday Club -arkitarjouksen, sain suostuteltua herran mukaan. Arkitarjous on 2 vrk majoitus (aina sunnuntaista tiistaihin) aamiaisineen + kylpylän käyttä 149 euroa.
Majoitus oli hotellin puolella ja huoneemme yllättävän iso! Näkymä ikkunasta ei silmää hivellyt, mutta eipä tuo haitannut. Säikähdin ensin kokolattiamattoa, mutta minkäänlaisia silmien kutinoita, aivastelua tai kurkun kutittamista en kokenut viipymän aikana, hyvin on siis puhtaana pidetty matto.
Sohvakalusto viehätti silmääni, mutta ei takapuoltani. Liekö jo iäkkäät yksilöt uusiopäällystetty vai mikähän oli syys varsin suureen istumaepämukavuuteen? Takapuoli upposi syvään ja reuna painoi reisiä (ja ei, vaikka olenkin iso, niin en NIIN iso, että painostani olisi johtunut!).
Sänky oli muhkea ja vuodevaatteet myös. Oikeasti vuoteeseen upposi! Eli jos pidät sellaisesta, täällä nukut unelmiesi vuoteessa. Omaan makuuni liian pehmoinen nukkua, mutta ihana kelliä.
Kylppärin peilin valoista tuli mieleen elokuvien teattereiden takahuoneiden pukeutumispeilit, nuo valot olivat todella kirkkaat ja heikkosilmäisempikin saa kyllä noilla halogeeneillä tarkat rajaukset aikaan.
Se mikä oli huoneessa miinusta, oli naulakoiden puute: huoneeseen sisääntullessa ei ollut kaappia saatikka naulakkoa vaatteille ja kengille. Toki vaatekaappi löytyi sängyn vierestä, mutta varsinkin nyt talvella veivät takit sieltä suhteettoman suuren tilan.
Myöskään mitään paikkaa ripustaa ulkoilussa kostuneita vaatteita tai kylpyläreissun jälkeen uimapukuja, pyyhkeitä tai kylpytakkeja ei ollut.
Sunnuntai-iltana söimme päivällistä O´Learyssa ja päädyimme syömään annokset Sweer chili pastaa lohifileen kera. Lihaton ei siis tuottanut mitään ongelmaa. Valkkari olisi maistunut mahtavalle annoksen kera, mutta tyydyimme light colaan ja jääveteen. Nam.
Jälkiruoka jaettiin, Mexican Fried Icecream maistui kunhan ensin oltiin sulateltu pastaa yhden Kimblen ajan. Minä voitin.
Lauantaina kierrettiin kahdeksan Imatran kirppareista, hauskaa ja viihdyttävää, vaikkei paljoa matkaan lähtenytkään. Hotellille palatessa pysähdyttiin teelle ja pannarille hotellin lähellä sijaitsevaan Karjalanporttiin (valaisimia, tauluja, kotimaista lasia). Kahvilan edessä tapasin aika kovapäisen hemmon, muistutti vähän Väinämöistä, mutta oli hiukkasen hiljaisempi tyyppi eikä kantelettakaan ollut kainalossa.
Ja vakavanha Kuurapartakin siellä seisoskeli! Vanhoja herroja viiksekkäitä..
Lumessa värjötteli myös söpöinen lumilohikäärme. Teki mieli nostaa kyytiin ja tuoda kotiin lämmittelemään.
Maanantai-iltana oli tarkoitus ajella ”kylille” syömään, mutta kun huoneessa selasimme pizzerian esitettä päädyimmekin istumaan sinne. Pizzalistaus oli suorastaan himottava ja jopa lihattomia pizzoja oli niin monta, että valinta meni vaikeaksi. Lopulta päädyin valitsemaan Phangan Loverin.
Orgastisen pizza! Ja se on paljon sanottu, koska minähän en paljon mitään maista.
Mies valitsi Verde Mon Dieu´n ja olipa sekin ilmeestä päätellen herkkua.
Pizzoja syödessä oli mukava tiirailla ison merivesiakvaarion elämää. Minulla on itselläni ollut parhaimmillaan neljä akvaariota ja pakko myöntää, että kuume iski taas…
Kultakengissä tanssahtelin pitkin kylpylän käytäviä, nämä ovat ehdottomasti lemppariballerinani. Näyttävät hyvälle niin farkkujen, sortsien kuin mekkojenkin kanssa.
Diggi-loo, Diggi-ley!
