Asiat joista stressaan juuri nyt

Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta, mutta minä senkus listaan asioita jotka saavat pääni pullistelemaan ja yöuneni kaikkoamaan…toisaalta juuri näiden juttujen ahdistavuuden takia ne ajattelin listatakin – joku viisas joskus jossain sanoi, että ylöskirjaamalla stressinaiheet ne on helpompi hallita.
So bear with me.

1) Rahan riittäminen
Rahan riittämisen kanssa ei periaatteessa ollut ongelmaa ennenkuin nyt kun minusta tuli ennakkoperinnön kautta kesämökin omistaja. Murphyn lain mukaisesti mökillä on eteen tullut juuri nyt kolme isoa rahareikää:
* vesipumpussa on jokin vika ja pahoin pelkään, että se ei ehjäämällä tokene vaan edessä on uuden ostaminen
* ilmalämpöpumppu sanoi samaan syssyyn  sopimuksen irti, tässäkin tapauksessa korjaajan paikalle kutsuminen ja pumpun fixaaminen tullee kalliimmaksi kuin uusi ja sekin on KALLIS!
* mökkimme on pilariperusteinen ja nyt yksi reuna lattiasta vaikuttaa vajonneen…voin vain kuvitella paljonko tämän korjaaminen tulee maksamaan!

2) Töiden loppuminen
Sopparin on lupailtu jatkuvan vuoden loppuun, mutta mitään ei paperilla taaskaan ole. Jos työt loppuvat nykyisen sopparin mukaisesti lokakuun alkuun, niin kevyeksi käy kukkaro aikaisemmin mitä olemme laskeskelleet (katso kohta 1). Lokakuussa olen jo täyttänyt 56 ja voi kuinka työnantajat tulevatkaan taistelemaan saadakseen minut palkkalistoilleen. NOT!

3) Parisuhde
Olen jotenkin niin paukut lopussa, että minusta ei riitä edes itselleni, saatikka sitten parisuhteeseen. Surkuhupaisa yhtälö: rakastan-rakastan, mutta ärsyynnyn about kaikesta mitä hän tekee kun olemme samassa tilassa.

4) Yksinäisyys
Paradoksi tämäkin – en jaksaisi parisuhteen läheisyyttä vaalia, mutta kaipaan ystäviä. Kaipaan sellaista välillä kevyttä ja välillä syvällisempää kanssakäymistä ystävien kanssa. Turjake ei ole kovinkaan sosiaalinen ja vuosien mittaan elämä on ajautunut tilanteeseen, että meillä on yksi kappale ystäväpariskuntia, kuka meillä käy ja he asuvat ulkomailla, joten näemme kerran vuodessa.

5) Minä itse
En ole kovin ystävällinen itsellenikään. En saa aloitettua mitään ja jos aloitankin niin homma jää kesken kuin huomaamatta. Tiedän että fiiliksenikin paranisivat kun kävisin lenkillä, liikkuisin ja katsoisin mitä suuhuni työnnän,mutta ”kun on alamäki, antaa mennä vaan”.

6) Vanhemmat ja jälkikasvu
Menneisyys ja tulevaisuus – kummallekaan en mitään voi, mutta molemmista kannan huolta, otan vastuuta ja yritän auttaa, selvittää ja ratkaista. Mihinkään ei minulla ole ratkaisua eikä toimivia neuvoja, silti kannan myös heidänkin vastoinkäymisiään ja ongelmiaan mukanani. Rakkaus on joskus painava taakka.

Että tällainen lauantai täällä tänään.

Aurinkoisempia aatteita ja mukavempaa päivää sinulle lukijani toivottelen silti!

PS: kohta lähden testaamaan geelilakkausta ja illalla lähden esittelemään kynsiäni kesäterassille. Yksin, koska kukaan alkukuusta mukaani houkuttelemista ystävistäni ei sitten lähdekään matkaan.
KATKERIA, sanoi kettu pihlajanmarjoista, vai miten se meni se sananlasku?

PS2: parempi ehkä juoda vain kuplaVETTÄ, ettei ilta pääty surkeuden tilittämiseen jonkun viattoman raukan niskaan baaritiskillä :)