Kypros. Aivan mahtava lomaviikko Turjakkeen kanssa. Ihan kuin mukavat treffit olisivat vain jatkuneet ja jatkuneet ja jatkuneet! Molemmat kuljettiin nätisti (JA KEVYESTI) pukeutuneina, tehtiin aamupalaa kylkikyljessä kun oltiin ensin kävelty käsikädessä hakemaan tuoreet sämpylät naapurikadun marketista, juteltiin, naurettiin, halailtiin ja suukoteltiin. Kierrettiin uusia paikkoja ja tutkailtiin paikkoja innostuneina, vertailtiin mielipiteitä. Syötiin älyttömän hyvää ruokaa joka […]

Majoituimme Kyproksen loman aikana ”self catering”-periaatteella eli kävimme aamuisin kävelemässä lähikaupasta tuoreet sämpylät,  ihanan rapeita ja raikkaita kurkkuja, juustoa…aamiaiset maistuivat ihanalle kun sai samalla ihailla heräilevää kylän kulmaa ja vähän matkan päässä siintävää merta. Päivällä ja illalla istahdimme aterioimaan kulloinkin fiilikseen sopivaan paikkaan, tarjonnastahan ei Pafoksellakaan ole pulaa. Mar Bianco -bistro sijaitsi satamassa ja vaikka […]

Tänään, 5. päivä marraskuuta 2018 minun blogini Älä ota sitä niin vakavasti täytti 2 vuotta! Alunperin olin suunnitellut vaikka minkämoisia hienoja postauksia malliin walk on a memory lane, parhaat älynväläykset tai älyttömimmät avautumiset, mutta kas – tulikin tämä extempore Kyproksen matka ja läppäri sai jäädä kotimaahan yöpöydän päälle enkä uhrannut montakaan ajatusta blogille nauttiessani lomaviikosta […]

Jos tykkäät Stephen Kingin kirjoitustyylistä ja varsinkin kirjasta/elokuvasta Stand by Me, tämä Liitu-ukko hiipii kyllä suosikkilistallesi. Tarina kulkee kahdessa ajassa, perusta nykyisyydelle muodostuu 80-luvun lopussa missä 4 poikaa ja yksi tyttö muodostavat kiinteän kaveriporukan, joka löytää lähimetsästä liitu-ukkojen ohjastamana paloitellun ruumiin. Nykypäivässä kaveriporukka on hajallaan, mutta jokainen heistä saa taas viestissä liitu-ukon… Tarina kulkee jouhevasti […]

Että minä inhoan noita typeriä hokemia, millaisen kirjasin postauksen otsikoksi! Mutta nyt on vähän vallaton olo päällä, niin menköön tuokin. Laukut pakattuna ja jahka kuskiksi lupautunut poika saa itsensä hereille, niin lähdetään kohti lentokenttää. Läppäri jää kotiin, joten postauksia periltä ei isommin taida tulla, mutta jos kiinnostaa, niin Instaan tippuu varmaan kuvia tasaista tahtia.  

Ylihuomenna, heti aamukahdeksan jälkeen suuntaamme kohti Kyprosta. Viikko Pafoksella tuo ihanan ja todellakin odotetun tauon arkeen! Minä tykkään tehdä kaiken ajoissa ja olla jokapaikassa ajoissa – joidenkin nimeltämainitsemattomien tahojen mukaan jopa liian ajoissa, mutta mitäpä ne ymmärtäisivät, mokomatkin. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että en ole edes käynyt matkalaukkua vintiltä, saatikka suonut ajatustakaan mitä siihen […]

Vaikka en ole ikinä saanut minkäänlaista ”teitittelykoulutusta”, olen huvittuneisuudekseni huomannut töissä automaattisesti teititteleväni itseäni vanhempia ihmisiä. Tai ainakin sellaisia, ketkä omaan silmääni näyttävät vanhemmille, tiedä sitten vaikka olisivatkin nuorempia, en ole mitenkään hyvä arvioimaan ihmisten ikää! Niitä ketkä selkeästi ovat silmiini nuorempia taas sinuttelen yhtä automaattisesti, vaikka palvelutilanne onkin aivan sama. Meillä ei ole ylöskirjattua […]

Just. Parikolmekymppisenä kun edessä oli  jotain kivaa niin tietysti sitten juuri ennen sitä kivaa (kun halusi olla parhaimmillaan) leukaan nousi megalomaaninen hormoninäppy, kuin Etna ja Vesuvius yhdistettyinä. Peiliin katsoessa tuntui, ettei naamasta mitään muuta erottunutkaan kuin se punaisena hehkuva paise. Sitä ajatteli, että kaipa nämä ohi menee ”sitten vanhempana”. Just. Mikäs se komistikaan leukaani tänä […]

Minun tekisi kauheasti mieli uutta parfyymiä. Mutta mitenkäs sellaisen valitset, kun se hajuaisti ei toimi niinkuin sen pitäisi? Käytän tällä hetkellä turvallisia lempituoksujani ajalta kun vielä haistoin jotain, kosta tiedän niiden olevan mieluisia ja tuoksuvan lähikontaktiin päätyvienkin ihmisteni mielestä hyvälle. Turvatuoksuni kevät/kesä/syksy ovat: Hugo Boss: Femme Kenzo by Kenzo Versace: Bright Crystal Jean Paul Gautier: […]

Lasken päiviä. Viikon päästä maanantai-aamuna nousemme koneeseen ja siirrymme viikoksi Kyprokselle, irti arjesta, vastuista ja velvollisuuksista. Lasken päiviä.