Barcelona, día de salida

Loma loppuu aikanaan ja edessä oli pakollinen kotimatka.
Minulla oli lippu businessluokkaan, johon sisältyi VIP-lounge kentällä aamiaisineen, joten jätin suosiolla hotellin aamupalan väliin ja suuntasin varhain kentälle. Ystävätär jäi vielä makoilemaan sänkyyn ja aikoi rauhassa nauttia aamupalan ennen kentälle siirtymistään.

Varhaisaamun kadut olivat tyhjiä, eikä Aerobussissakaan matkalaisia ollut kuin muutama.Matka kentälle hujahti alle puoleen tuntiin ja matkalaukun jättäminen ruumaan meni läpihuutojuttuna, koska business-jono veti kuin junan vessa.
Myöskään turvatarkastukseen ei jonotella tarvinnut – rakastan businessluokkaa – mutta kaskas, ihan vain ”satunnaisotantana” pääsin perusteelliseen tsekkaukseen huumeiden sivelytesteineen. Satunnaisuus alkoi jo vähän epäilyttämään, koska tämän reissun aikana minut vedettiin KOLMESTI turvatarkastusjonoista personaltsekkiin. Olenkohan mie jotenkin epäilyttävän näköinen???

Kentälle päästyäni käpeksin suorilta VIP loungeen ja valikoin itselleni aamupalan loungen runsaista tarjoilupöydistä. Istahdin alas ja tuuppasin kaikki laitteeni virtapiuhaan neljän tunnin lentomatkan varalle ja latasin leffan matkaviihteeksi samalla.
Barcelonan vippitilat viehättivät minua enemmän  kuin Helsinki-Vantaan lounge, vaikka sekäänhän ei paha ole laisinkaan. Pau Casals-loungen sisustus oli mielestäni lämminhenkisempää, sohvaryhmät, tuolit ja työskentelylooshit mukavampia ja ilmapiiri rauhallisempi sekä hiljaisempi.

Ensimmäisten joukossa taas jonottamatta koneeseen ja istumaan ekalle penkkiriville ikkunapaikalle. Kaiken lisäksi riville ei tullut toista ihmistä lainkaan, joten sain nauttia ylhäisessä yksinäisyydessäni koko rivistä.
Ja palvelu pelasi taas koko matkan.Lounas kotimatkalla oli todella hyvän makuinen ja sitäpä oli kiva nautiskella samalla kun katsoin leffan We have a Ghost (supernatural horror comedy). Selkeästi minusta on näillä kilometreillä tullut businessluokan asiakas, niin lystiä matkanteko siellä on.Harmi vain että budjetti tuskin sallii tätä lystiä jatkuvalla syötöllä.

Barcasta lähtiessä ikkunasta näkyi sinisenä hohtava meriHelsingissä lumihuuruinen kaupunki

ja kotona Joensuussa… 
Home sweet (but cold) home.

puheenaiheet matkat oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *