Eva Frantz: Kahdeksas neito

Vajaa vuosi sitten luettuani Frantzin esikoisen Sininen Huvila, uumoilin postauksessani jatkoa komisario Anna Gladin tarinaan ja kas - hän on täällä tänään!

Ihanan perusjanttarainen Anna joutuu tutustumaan kansanopisto Futurican nykypäivään ja historiaan sen jälkeen kun opiston valokuvauksen opettaja löytyy hukkuneena (vai hukutettuna?) avannosta. Haastetta ja mielenkiintoa päiviin tuovat uudet ihmiset ja työpari työpaikalla ja yksityiselämässä itävä romantiikan siemen.

Nykypäivässsä Futurican oppilaat harjoittelevat Lucia-kulkuetta varten ja takautumien kautta lukija pääsee tutustumaan samaan vuodenaikaan kolmenkymmenen vuoden takaa.
Oli aika mikä hyvänsä, ei tytön elämä ole aina helppoa, mikäli hän ei kulloisenkin yhteiskunnan malliin taivu.

Menneisyyden ja nykyisyyden on kohdattava, että että avantoon kuolleen valokuvausopettajan, itsekin aikoinaan Lucia-kulkueessa kulkeneen neidon kohtalo selviää.

Rikostutkimuksen rinnalla valmistellaan joulua, valmistaudutaan sydänleikkaukseen, politikoidaan, rakastetaan, petytään, järkeillään ja mennään tunteella elämän tuulissa -  Anna Gladin elämänpiiri ja ihmiset tuntuvat läheisiltä ja heidän tekemisistään lukee innolla. Ruotsalainen määre "mysdekkare" kuvaa kirjan tunnelmaa hienosti.

Franzin tyyli kirjoitaa ja kertoa on mukaansavievää ja sujuvaa, mielestäni enemmänkin skandinaavista kuin suomalaista, eikä  tämä tarkoita, että asettaisin toisen edelle toista, joten tsot-tsot siellä takavasemalla taas!

Lisää tätä, kiitos. Tack.

Eva Frantz: Kahdeksas neito (Den åttonde tärnan)
Julkaistu: 09/2018
Sivuja: 250 (paperikirja)
Kääntäjä: Ulla Lempinen
Kustantaja: S&S

Kommentit

HPöllö (Ei varmistettu) https://helvetinpollo.blogspot.com/

Just eilen kävin hakemassa tuon kirjan kirjastosta - olin unohtanut, että olin varausjonossa, kun olin varannut sen heti, kun se tilattiin kirjastoon, mutta kovin moni ehti ennen mua :)

Tykkäsin Sinisestä huvilasta. En ole varsinaisen dekkarifani, mutta minusta se ei ollut dekkari sellaisena, miksi dekkarit yleensä miellän.

Pitäisi toki lukea myös Sandbergit ja Piekkarit; jo ihan sen takia, kun ovat täältä omilta nurkilta niin kirjailijat kuin useimpien kirjojen tarinat :)

Suttastiina

Oikein sujuvaa lukemista on tämä :)

Mie tykkään ovasti kirjoista, joiden tapahtumapaikat tuntee, se antaa hauskan lisävärin kirjan tarinaan.

Suttastiina

KOVASTI, ei ovasti

Naislaif
Naislaif

Kiitos vinkistä!

Kommentoi