Helmet-lukuhaaste, kohta 31

31. Fantasiakirja
Marko Hautala: Kuiskaava Tyttö

Itse olisin laittanut Kuiskaavan Tytön kylmän viileästi kauhugenreen, mutta tarkistettuani Wikipedian määritelmän fantasiasta, kirjaan tämän opuksen ilolla kohtaan 31. Fantasiakirja. (Fantasia (kreik. fantázein ’tehdä näkyväksi’) on mielikuvitukseen perustuva taideteos.[1] Fantasia voi olla esimerkiksi kirjallisuutta, musiikkia, elokuvaa, sarjakuvaa, teatteria tai pelejä. Fantasian genreen kuuluvat mielikuvitukselliset paikat, olennot ja tapahtumat. Fantasiataiteessa on usein maagisia ja yliluonnollisia aiheita. Fantasia voi pohjautua muinaisiin myytteihin ja mytologioihin. Fantasialla on joitakin päällekkäisyyksiä scifin, kauhun ja muun spekulatiivisen fiktion kanssa.)

Kuten Hautalan aikaisempi kirja ”Kuokkamummo” ilahdutti ”Kuiskaava Tyttökin” paatuneen kauhu-fantasia-scifi-harrastajan mieltä sillä, että se oli oikeasti pelottava ja jopa ahdistavakin. 
Yllättäviä käänteitä kirjasta löytyi myös ja loppu pisti hymyilemään irvistämään.

Oletko sinä koskaan kuullut ääniä?