Hyppy menneisyyteen

Siivosin kirjahyllyä ja kas mitä löysinkin vanhaa mappia tyhjätessä: lähettämätön kirje kaukaa menneisyydestä.

Vähänkö nauroin lukiessani selkeästi kirjoituskoneella naputeltua viestiä ystävälleni – päättelin kirjetekeleen olevan luotu joskus syyskuussa tai lokakuun alussa
1984, koska viittaan syntymäpäivääni, joka sijoittuu 11 päivää ystäväni synttärien jälkeen. Ajattelin kirjata koko kyhäelmän kirjoitusvirheineen ja korjauksineen (ei ollut delete-näppäintä kirjoituskoneessani, ei ollut edes korjausnauhaa!) tänne teidänkin iloksenne.
Here goes:

”Hello takas, eiku rakas,

Nyt ei ole parempaa aikaa, eiku nyt tai ei koskaan minä ryhdyn sinulle kirjuttelemahan, eiks ole kiva eikö?

Nyt sitten minäkin olen 21 vuotta: kamalaa!!!
Tai ehkä ei, saa nähdä mitä tuleva vuosi tuo, ensimmäinen kolmattani, ääääääää

En ole oikein jalat maassa oloinen kun tämä opiskelu on ollut enemmän tai vähemmän pelkkää juhlaa koko tän syksyn. Kumma kyllä ei enää sunnuntaisin ole semmoinen ”tylsää yäk nurmekseen= olo. MEt on ruvettu touhuamaan niin helkkaristi että hyvän kun ehtii kaikki viikolla tehdä. Tai kyöllähän sitä ehtii kun tekee:
Meillä on niitä discoja joka toinen viikko ja niihin menee äänitellessä tunti poikinensa.
Tuleepi pineiä vrheitä mutta saat kai kuiteskin selvän juonesta.
mitämitämitä??????

Ens tunnilla kirjotamma aineen nimeltä ”Nurmes kukoistavaksi”
Vuoden vitsi, mutta kuulema se on tehtävä; ja tavallaan minä odotankin sitä,
aion nimittäin pistää pikkasen halvalla koko homman, niin sanoakseni kolmosvaihteella pakkipäällä.

Idea on seuraavanlainen:
1000 litraa nitroglyseriittiä, ISO PAM ja sitten raunioihin kylvetään 1000000000 kukkasipulia ja POKS seuraavana keväänä …
NURMES KUKOISTAA!

Kaunista, nyyh, ompi niin kaunista että, että, nyyh.

Vaihdanpa riviväliä ettei tarvi kirjoittaa niin hirmukamalanpaljosti. 

Heti näyttää etenevän nopeammin, eiko eiku eikä eiku eikös vaikka näytäkin?

KUULES HEI, oletko syönyt paljon omenaisia hedelmiä, eiku hedelmäisiä omenia? Sillä tokihan sinä ymmärrät että talven edellä siis syssyllä tulee nautta eiku nauttia paljon omenia ja muita vitamiineja ettei tule yksipahapäivä oikein iso NUHA!

Entäpä onko sulla ollut viimiaikoina omituisia himokohtauksia…ei miehinn vaan SUOLAPÄHKINÖIHIN?

Hirveän kamalaa, mullapä on pähkinämania, olen kohta-puolin kuin ylensyönyt orava kun mussutan suolapähkinöitä ainaainaainaanananananannaaiiiii.

EI MINÄ EN TODELLAKAAN OLE HULLU OLEN VAIN OMAPERÄINEN.

Ethän muruni pej, peljästynyt?
Maanantaipäivä vain tekee minut levottomaksi ja vähän hermostuneeksi. (Olipa pitkiä sanoja vilä, vielä vaikeita kirjoittaa.)

Uutisia perhepiiristä:
JARMOLLA ON UUSI BÄNDI (varsin rumia poikia)
MIRKOPA JO KONTTAA KAI JA SE ON JO PUOLI VUOTTAKIN
MINÄPÄ MENEN PUUTÖIHIN VAPAAOPISTOON JA TEEN KIRJAHYLLYN

Päivän uutiskatsaus loppuipi just. Ja tuntikin loppupi kohta, muttei ihka ihan vielä.

Hör du, vi hade diskussioin i svenska idag, det var inte så, nej, det gick inge så fint som det skulle ha gått.

Muttei se mittään, mie oun mualta ja mie oun vähä hölömö!

Sorry armaani, tämä kirje ei tunnu menevän kuin pahempaan päin, koeta jaksella kahlata eteenpäin jos minä tästä vielä järkiintyisin.
HIIHAA
tuRha T
O
i
V
O

NUS NUS NUS…nurmekkeen, nurmeksessa on tyhmää.”

*************

Tässä vaiheessa liene se tunti loppunut, kun juttu loppuu.

Että tässäpä oli teille kurkkaus nuoren opiskelijaneidon aivosähkökäyrään vuodelta 1984.